Tilaa Lehti!

Puhelinmyyntiin on tulossa kirjallinen jälkivahvistus: ”Nyt lähdetään kokeilemaan lehtitilausten vähentämistä”

Media-alan edustajat uskovat, että jälkivahvistus vähentäisi merkittävästi tilausmyyntiä. ”Tämä päätös osoittaa, että Suomesta puuttuu mediapolitiikka”, kommentoi Medialiiton Jukka Holmberg.

Ajankohtaiset

Hallitus esittää tiukennuksia puhelinmyynnin sääntelyyn. Jos hallituksen esitys menee läpi eduskunnassa, asiakkaan täytyy jatkossa vahvistaa kirjallisesti puhelimessa tehty ostopäätös.

Medialiitto esitti, että sanomalehdet ja aikakauslehdet vapautettaisiin jälkivahvistuksen vaatimuksesta. Tätä se perusteli muun muassa lehtitilausten vaikutuksilla sananvapauden toteutumiseen sekä sillä, ettei lehtien tilausmyynnissä ole ollut juurikaan ongelmia.

Hallituspuolueet ottivatkin aikalisän pohtiakseen asiaa, mutta päätyivät esittämään jälkivahvistuspakkoa myös lehtitilauksille. Hallituksen tarkoitus on soveltaa EU-direktiiviä ja parantaa kuluttajansuojaa.

Voimaan uusi sääntely tulisi ensi vuodenvaihteen paikkeilla.

Media-alalla ratkaisua pidetään haitallisena ja merkittävänä.

Sanoma Media Finlandin toimitusjohtaja Pia Kalsta arvioi testien ja kansainvälisten benchmarkien perusteella, että noin 20 prosenttia puhelimessa tilauksen tehneistä ei vahvista tilausta jälkikäteen. Hänen mukaansa osalle kuluttajista puhelin on tuttu tilauskanava ja sähköpostin tai tekstiviestin käyttö vahvistamiseen vierasta.

Sanomalla puhelinmyynnin kautta tulee merkittävä osa sekä aikakaus- että sanomalehtien tilausmyynnistä.

– Olen hyvin pettynyt, että tällainen päätös tehtiin. Mediatalot ovat toimineet vastuullisesti myyntityössään. Tavoitteena oli säännellä epäeettisesti toimivia yrityksiä, kuten remonttifirmoja, jotka ovat puhelimessa myyneet vanhuksille palveluita ylihintaan, Kalsta sanoo.

”Tällä on iso vaikutus myyntiin ja sitä kautta tulevien vuosien mahdollisuuksiin tehdä journalismia.”

Kilpailu- ja kuluttajavirasto tilastoi yhteydenottoja, jotka liittyvät puhelinmyyntiin. Vuonna 2020 mediataloja koskevista yhteydenotoista suurimman määrän keräsi Sanoma Media Finland: yhteydenottoja oli 27, kun myyntipuheluita on vuodessa noin kuusi miljoonaa.

– Nyt säädellään asiaa, jossa ongelmaa ei ole ollut, sanoo myös A-lehtien toimitusjohtaja Kaisa Ala-Laurila.

– Jos hallituksen tavoite on tukea vapaata ja riippumatonta mediaa koko maassa, niin eihän päätös ole sen mukainen. Tässä menee lapsi pesuveden mukana, Ala-Laurila kritisoi.

A-lehdissä valtaosa tilausmyynnistä uusille asiakkaille tulee puhelinmyynnistä.

– Tällä on iso vaikutus myyntiin ja sitä kautta tulevien vuosien mahdollisuuksiin tehdä journalismia. Vähentääkö tämä myyntiä 10, 20 vai 30 prosenttia, riippuu myös jälkivahvistuksen tavasta, Ala-Laurila sanoo.

Ala-Laurilan mukaan jälkivahvistus pitäisi voida tehdä mahdollisimman kevyesti, esimerkiksi tekstiviestillä.

Medialiiton toimitusjohtajan Jukka Holmbergin mukaan jälkivahvistuksen tavan tulee olla teknologianeutraali, ”jottei ikääntyvä väestö jää tämän takia ilman lehtitilauksia”.

Ruotsissa vastaava säädös tuli voimaan vuonna 2018 ja laski puhelinmyyntiä. Tanskassa ja Norjassa taas lehdet on vapautettu puhelinmyynnin kiristyneestä lainsäädännöstä.

– Siellä harjoitetaan mediapolitiikkaa. Tämä päätös osoittaa, että Suomesta sellainen puuttuu. Eri sektoreilla tehdään lakiuudistuksia ottamatta huomioon, mitä seurauksia niillä on mediaan. Samaan aikaan ollaan yleisesti huolissaan median moniäänisyydestä ja journalistien määrästä, Jukka Holmberg kritisoi.

Holmbergin mukaan hallituspuolueiden puolelta on luvattu kahden vuoden seuranta-aika siihen, miten päätös vaikuttaa media-alalla.

– Nyt lähdetään kokeilemaan lehtitilausten määrän vähentämistä kahden vuoden ajan. Se on hyvin vaarallista, ei sieltä helposti tulla takaisin, Holmberg sanoo.

– Tilauksista osa jää syystä tai toisesta vahvistamatta. Uusmyynti vähenee, ja vaikutus kumuloituu vuosien mittaan.

Hän vertaa ratkaisua päätökseen nostaa lehtitilausten arvonlisävero nollasta yhdeksään prosenttiin 2012 ja vuotta myöhemmin kymmeneen prosenttiin. Holmbergin mukaan päättäjät vähättelivät tuolloinkin päätöksen vaikutusta, vaikka se kaksinkertaisti lehtien levikin laskuvauhdin.

– Lehtitilauksiinkin voi liittyä suoranaisia huijareita. Häiriköt pitää saada vastuuseen, olipa ala mikä hyvänsä. Kokonaista vastuullisesti toimivaa alaa ei kuitenkaan saisi vaarantaa, Holmberg sanoo.

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.