Tilaa Uutiskirje!
Tämän aukeaman taittoi kone. Artikkeliin oli liitetty 12 kuvaa, joista automaattinen taittojärjestelmä jätti ulos neljä. Juttu on julkaistu norjalaisessa Grimstad Adresse­tidende -lehdessä. Kuvitus: Janne Hulkkonen

Printtitaittoa nappia painamalla

Norjalaisessa päivälehdessä tekoäly päättää, mikä juttu tulee millekin sivulle ja montako kuvaa laitetaan. Toimitus listaa tärkeysjärjestykseen jutut, jotka se haluaa lehteen.

Hitaat

”Se, mitä katselet, on journalismille säästettyjä työtunteja”, sanoo Katrine Lia, Norjan Arendalisssa ilmestyvän aluelehti Agderpostenin päätoimittaja.

Videolla juttua ja kuvaa vain ilmestyy taittopohjiin. Kokonaisen lehden tekoon kuluu muutama minuutti.

Roboksi toimituksessa kutsuttu tekoälyä hyödyntävä järjestelmä on ollut Agderpostenissa käytössä elokuusta alkaen ja se tuottaa jo valtaosan lehden sivuista.

Toimitus tekee automatiikan raaka-aineeksi joka päivä listan lehteen tulevista jutuista, jotka se priorisoi neljään tärkeysluokkaan. Juttuihin merkitään niiden osasto ja liitetään kuvat laskevassa tärkeysjärjestyksessä. Juttuja ei ole kirjoitettu kiinteään mittaan.

Sitten ”painetaan nappia”. Automatiikka testaa miljoonia eri yhdistelmiä tekstistä, kuvista, sitaateista ja graafisista elementeistä.

Se asettelee jutut valitsemilleen sivuille ja testaa eri palstamääriä. Se muuttaa kuvien kokoa, rajaa niitä, jättää osan kuvista pois. Se muuttaa otsikoiden pistekokoa, vetää linjat, sijoittelee mainokset.

Automatiikalle on määritelty sääntöjä: Faktalaatikot ja kuvat ovat joustavia elementtejä, joita voi ottaa mukaan tai jättää pois tilasta riippuen. Jos juttuun on liitetty vähintään neljä kuvaa, se menee aukeamalle. Järjestelmälle voidaan antaa tehtäväksi myös taittaa vähemmän kuvia sisältävä juttu kokonaiselle aukeamalle.

Lopputuloksena on valmiita taittotiedostoja. Tai melkein valmiita. Ainakin vielä noin joka toiseen automaattisesti tuotettuun sivuun on tehtävä pieniä muokkauksia käsin.

Automatiikka esimerkiksi rajaa kuvia hassusti ja jättää sivuille turhaa valkoista tilaa. Kunnon koneoppijan tavoin Robo kuitenkin parantaa suoritustaan. Virheiden määrä on vähentynyt.

”Keskitymme täysin sisältöön, ja olemme päästäneet irti sen kaltaisten asioiden kontrolloimisesta kuin mikä juttu tulee millekin sivulle.”

Agderpostenilla oli jo aiemmin käytössään pitkälle tehostettu ennakoiva taitto. Silti uusi systeemi säästää aikaa.

– Uskon, että tästä tulee vallankumous printtilehdissä, sanoo Agderpostenin kehityspäällikkö Bjørn Atle Eide.

Automaattinen taittojärjestelmä on keväällä otettu käyttöön myös kolmessa saman konsernin paikallislehdessä.

Eide huomauttaa, että automatiikka ei toimi ilman ihmistä, joka osaa käyttää sitä. Lisäksi ihminen voi aina manuaalisesti päättää toisin ja teettää sivut uudelleen. Valmiista sivuista useimmat toimituksen jäsenetkään eivät erota, onko työn tehnyt kone vai ihminen.

Taitossa hyödynnetty tekoäly on kanadalaisessa The Globe and Mail -päivälehdessä kehitetty Sophi. Agderpostenin taittoon sen pilotoi ohjelmistoyritys Naviga.

Katrine Lia kertoo, että automatisoitu taitto säästää aikaa tietenkin verkon tekemiseen mutta myös esimerkiksi siihen, että manuaalisesti taitetusta etusivusta tulee hieman aiempaa enemmän designia. Aikaa jää aiempaa enemmän myös juttujen editoimiseen.

Keskimäärin 36-sivuisen, 6-päiväisen lehden taiton parissa työskentelee vuoroissa enää kaksi työntekijää, joiden vastuulla on myös mielipidesivun tuottaminen. Tarkoitus on lisätä automaattisesti taitettujen sivujen osuutta.

– Lehden laatu on jopa parempi kuin ennen. Keskitymme täysin sisältöön, ja olemme päästäneet irti sen kaltaisten asioiden kontrolloimisesta kuin mikä juttu tulee millekin sivulle, Lia sanoo.

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Lisää aiheesta

Lehtiarkisto

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast