Koronakurimuksen jatkumisesta huolimatta pörssin lehtiyhtiöt onnistuivat viime vuonna kasvamaan. Varsinkaan pienempien yhtiöiden kannattavuus ei kuitenkaan aiheuta riemunkiljahduksia.
Keskisuomalaisen vertailukelpoinen tulos oli viime vuonna 12,8 miljoonaa euroa eli vajaat neljä miljoonaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Myös liikevaihto kasvoi erityisesti Hämeen Sanomat -kaupan myötä noin viidellä miljoonalla eurolla vajaaseen 212 miljoonaan euroon.
Konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi kuvailee viime vuotta kohtuulliseksi hankalassa toimintaympäristössä. Korona vaikutti erityisesti yhtiön kaupunkilehtien ja suoramainonnan menestykseen, mutta toisaalta yhtiön tilattavat päätuotteet tekivät Kangaskorven mukaan kohtuullista tulosta.
Esimerkiksi Kaakossa digitalisaatio on jo niin hyvässä vauhdissa, että useammassakin yhtiön lehdessä digitaaliset tilaajatulot paikkaavat printtitilausten laskun aiheuttamat menetykset.
– Se on tuonut toivoa. Itsekin vielä muutama vuosi sitten mietin, että onkohan se mahdollista. Mutta tie on vielä pitkä ja kivinen ja vaatii verta, hikeä ja kyyneleitä, Kangaskorpi sanoo.
Tämän vuoden näkymiä synkistää perinteinen jakelukustannusten nousu sekä kiihtyvä inflaatio ja Venäjän laajat sotatoimet Ukrainassa. Venäjän hyökkäyksen jälkeen ainakin Mediatalo Keskisuomalainen, Hilla Group, Kaleva Media, PunaMusta Media ja Sanoma ovat ilmoittaneet luopuvansa venäläisen paperin käytöstä, mikä aiheuttaa lisää paineita sekä paperin saatavuudelle että hinnoille.
”Paperin hinnan nousu uhkaa esimerkiksi kaupunkilehtien kannattavuutta.”
Kangakorpi sanoo, että olisi huoltovarmuussyistäkin syytä pitää huoli siitä, että sanomalehtipaperin tuotantoa pysyy Suomessa.
– Paperin hinnan nousu uhkaa esimerkiksi kaupunkilehtien kannattavuutta.
Laajemmin media-alan näkökulmasta Kangaskorpi arvioi konsolidoitumiskehityksen edelleen jatkuvan. Keskisuomalaisen tarkoitus on Hämeen Sanomia yhtiöön integroitaessa virtaviivaistaa ja tehostaa organisaatiota muutenkin. Samoin on tarkoitus edelleen nopeuttaa digisiirtymää.
Yhtenä uutena liiketoiminta-avauksena Kangaskorpi sanoo yhtiön suunnittelevan joukkoliikenteen medialaitteita toimittavan Neonmedian kansainvälistämistä.
Ilkka-Yhtymän Olli Pirhonen puolestaan kuvaa viime vuotta vahvan kehittämisen vuodeksi. Yhtiö teki muun muassa sosiaaliseen mediaan ja markkinointiteknologiaan liittyviä yrityskauppoja, mikä osaltaan digitalisoi yhtiötä entisestään. Ilkka-Yhtymän viime vuoden liki 50 miljoonan euron liikevaihdosta jo 44 prosenttia tuli digitaalisista tuotteista ja palveluista.
Medialiiketoiminnassa yhtiö uudisti muun muassa sisällönhallinnan järjestelmiä ja verkkosivuja.
– Nämä panostukset ja rakenteelliset muutokset antavat hyvää pohjaa jatkotekemiselle, Pirhonen sanoo.
Yhtiön ääneen lausuttu tavoite on ollut nostaa oman toiminnan liikevoittoprosentti kymmeneen. Viime vuonna oikaistu oman toiminnan liikevoittoprosentti jäi 2,8:aan, mutta Pirhonen on luottavainen, että kasvu jatkuu ja kannattavuuskin pikkuhiljaa paranee.
Korona tosin heikentää näkymiä vielä tänä vuonna, samoin Ukrainan sota, jonka kestosta ja vaikutuksista ei luonnollisesti ole vielä tarkempia arvioita. Esimerkiksi mainosmarkkinoilla on Pirhosen mukaan kuitenkin ilman sotaakin jo nähtävissä pysyvämpi pudotus koronaa edeltävään aikaan.
– Me keskitymme tänä vuonna ensisijaisesti näiden kolmen viimeisen puolen vuoden aikana tehdyn yrityshankinnan yhteistyön ja hyötyjen hakemiseen sekä tuomiseen osaksi konsernia. Ja sitä kautta kasvun rakentamiseen.
Punamusta-konsernin tulos oli kokonaisuudessaan vajaat kaksi miljoonaa euroa tappiollinen, kuten edellisvuonnakin. Yhtiön medialiiketoiminta sen sijaan ylsi 19,4 miljoonan euron liikevaihdolla vajaat pari miljonaa euroa voitolliseksi.
9.3. klo 14.10: Ingressiin ja leipätekstiin lisätty tieto, että mediatalot lopettavat sanomalehtipaperin ostamisen Venäjältä.
