”Kun sota syttyi, olin aamuvuorossa uutispäällikkönä ja ohjeistin liveseurannan tekijää. Olen tehnyt sitä myös itse.
Aiemmin liveseurantaa on tehty enemmän lyhyistä uutistapahtumista, esimerkiksi yksittäisistä tiedotustilaisuuksista tai politiikan superpäivistä oviliveineen. Suurista uutistapahtumista pitkää liveseurantaa on aiemmin tehty koronakriisistä.
Ukrainan sodan liveseuranta on meillä päällä 24/7, ja tahti ja mittakaava ovat ihan toisenlaisia kuin koronaseurannassa. Liikenne saitilla ja ihmisten tiedonjano on ollut valtavaa. Lukijamäärät eivät ole edes merkittävästi pudonneet, vaikka ensimmäiset päivät olivat tietysti kaikkein vilkkaimmat.
Yksi toimittaja on koko ajan kiinni liveseurannassa, joinakin hetkinä jopa kaksi. Yleensä liveseurantaa tekee ulkomaantoimittaja, mutta deskissä on myös toimitussihteereitä ja julkaisijoita, jotka tekevät päivityksiä. Tietysti koko toimitus enemmän tai vähemmän seuraa tilannetta ja voi vinkata liveseuraajalle, että hei, huomasitko tämän.
”Työmoodissa sitä menee vähän laput silmillä eteenpäin. Vapaa-ajalla asia tulee ehkä vähän enemmän iholle.”
Seurannassa käytämme lähteitä, jotka on todettu jo aiemmin luotettaviksi. Järjestelmässämme on Reutersin ja STT:n feedit, joista tietää heti, että ne ovat hyviä ja luotettavia lähteitä. Itse käytän myös esimerkiksi Guardianin ja CNN:n liveseurantoja ja ylipäätään kaikkia lähtökohtaisesti luotettavia kansainvälisiä medioita.
Yksi oleellinen lähde ovat omat toimittajamme, joita oli aluksi Ukrainassa, sen jälkeen Puolan rajalla ja sitten taas Ukrainassa. He tekevät omia juttujaan mutta myös sellaisia, joita voi käyttää seurannassa.
Sosiaalisen median lähteissäkin lähtökohtana on luotettavuus. Esimerkiksi sellaisten suomalaisten asiantuntijoiden näkemyksiä voi käyttää, joita haastattelemme muutenkin. Kansainvälisistä asiantuntijoista pitää enemmän katsoa, minkälaisia tyyppejä he ovat.
Liveseurannan tekeminen vaatii sitä, että pitää olla silmät joka paikassa samaan aikaan ja seurata eri lähteitä. Sitten pitää vielä nopeasti pystyä kääntämään englanninkielisiä ja kansainvälisessä mediassa olevia tietoja. Mutta ei tämä mitään rakettitiedettä ole.
Vaikka toimituksessa on sähköinen tunnelma vaali-iltoina ja on ollut koronan aikaan, tämä tuli ehkä vähän enemmän yllättäen. Kone lähti kuitenkin pyörimään nopeasti ja saumattomasti. Työmoodissa sitä menee vähän laput silmillä eteenpäin. Vapaa-ajalla asia tulee ehkä vähän enemmän iholle.”
