Mitä uutta on uutiskirjeessä, edes paikallisjournalismissa, MustReadin strategi ja osakas Heikki Pursiainen?
Ainakin Suomessa uutta on kaupunkimedia, joka ilmestyy vain uutiskirjeformaatissa. Me olemme tehneet tällaista mediaa pari vuotta, mutta tähän asti uutiskirjeet ovat olleet asiantuntijoille ja päättäjille. Tarkoitus ei ole koukuttaa lukijaa pitkäksi aikaa vaan lupaus on, että sähköposti on luettu neljässä minuutissa.
Ihan emme voi ottaa kunniaa itsellemme ideasta, esimerkiksi Yhdysvalloissa Axios julkaisee kaupunkimedioita uutiskirjeformaatissa.
Mainitsit, että kyse on disruptiouutiskirjeestä. Kerro lisää!
Disruptiohan on aavistuksen kulunut sana enkä ehkä pysty käyttämään sitä vakavissani. Meidän näkemyksemme on, että perinteinen verkkomediaratkaisu ei toimi paikallismediassa. Kaupunkimediaa luetaan lounas- ja biotauoilla, harva etsiytyy sen pariin. Sähköpostilla sisältö tuodaan nenän eteen niin kuin paperilehti.
Miten teidän sisältönne eroaa muusta paikallisjournalismista?
Formaatti tietenkin vaikuttaa siihen, millaisia sisällöt ovat. Ilmaisu on tiivistä, jutut ovat lyhyitä moduuleita. Siellä käytetään palluroita ja ranskalaisia viivoja, emojeita ja symboleita.
Perinteisen kaupunkisisällön kuten lifestyle-juttujen oheen ujutetaan paikallista päätöksentekoa, taloutta ja työtä koskevia juttuja. Kummallakin kirjeellä on päätoimittaja, jonka persoonallisuus ja kiinnostuksen kohteet näkyvät sisällöissä.
Esimerkiksi Helsinki-kirjeessä ei väistellä päätöksenteon ja kaupungistumisen isoja teemoja.
Eli isoja teemoja ranskalaisin viivoin?
No, ranskalaisesta viivasta tulee vähän huono viba. Teksti ei virtaa hitaasti kuin tyypillisessä lehtijutussa, vaan siellä on rytminmuutoksia ja rikkovia visuaalisia ja tekstillisiä elementtejä. Muotokieli on toisenlaista.
Ajatus on, että voimme panostaa journalistiseen sisältöön, kun jakelukanava on erittäin kustannustehokas.
Arvionne mukaan kannattava uutiskirjebisnes vaatii noin 5 000 tilaajaa, joille kirje on siis ilmainen. Mihin tämä perustuu?
Se on meidän tämänhetkinen hypoteesimme, joka perustuu laskelmiin siitä, mikä on tuotantokustannus, paljonko rahoittajalta voi laskuttaa ja millainen kontaktihinta saadaan.
Ensimmäisen Helsingin uutiskirjeen sponsori on Iisalmen kaupunki ja Lahden kirjeen Lahden kaupunki. Millaisia sponsoreita haette?
Osa rahoittajista voisi jatkossakin olla tahoja, jotka haluavat jollain tapaa viestiä tavoitteistaan kaupunkilaisille. Mutta uskomme, että uutiskirje sopii viestintäalustaksi hyvin monenlaisille toimijoille. Joku voi rahoittaa muutaman kirjeen ja joku olla pidempiaikainen sponsori.
Julkaisette jo noin kymmentä teemauutiskirjettä pääosin kapealle päättäjä- tai asiantuntijakohderyhmälle. Mikä uutiskirjeistä on kannattavin?
Ei voi sanoa, että niissä olisi merkittäviä kannattavuuseroja. Pisimpään meillä ovat ilmestyneet Mustread Executive ja MustRead Energy, siinä mielessä ne ovat tuottaneet eniten. Tavoite on luoda suurehko perhe säännöllisesti ilmestyviä uutiskirjeitä. Uskomme, että sellainen toiminta voi olla hyvinkin kannattavaa.
Mihin kaupunkeihin laajennutte seuraavaksi?
Meidän lähestymistapamme uutiskirjeisiin on hyvin käytännönläheinen, eli lanseeraamme niitä, kun olemme löytäneet rahoittajia. Perustamiskustannukset ovat maltillisia. Meillä on tähtäimessä kaikki Suomen suuret ja keskisuuret kaupunkialueet.
Maailmalla perustetaan nyt tilausmaksullisia uutiskirjeitä. Kiinnostavatko ne teitä?
Toki me emme sulje mitään pois, mutta tällaisessa media-alan start up -toiminnassa on mietittävä liiketoimintamalleja, joista voi saada mieluiten alusta asti taloudellisesti kannattavia. Meillä ei ole syviä taskuja niin, että voisimme odotella, että kuluttajatilaajakanta kasvaa kannattelemaan toimintaa tilausmaksuilla.
