Sulje

Palkitut paikallislehdet aktiivisia verkossa

kilpailut

Paikallislehtikilpailussa palkittuja lehtiä yhdistää muun muassa aktiivinen verkkojulkaisu sekä vuorovaikutus lukijoiden kanssa.

Sanomalehtien Liiton Paikallislehtikilpailussa palkittiin kaikkiaan 11 lehteä. Palkinnot jaettiin torstai-iltana Tampereella Suurilla Lehtipäivillä.

Moni lehti sai tuomareilta kiitosta muun muassa moniäänisyydestä, ihmisläheisyydestä, vuorovaikutuksesta lukijoiden kanssa, printin ja verkon yhteispelistä sekä selkeästä ja omaperäisestä visuaalisesta ilmeestä.

Kilpailua tuomaroivat 15 journalismin opiskelijaa Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta sekä kaksi kulttuuri- ja media-alan opiskelijaa Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Raadin työtä ohjasivat journalismin lehtorit Sari T. Tiiro ja Pekka Huolman Haaga-Heliasta.

Suomen Lehdistö otti selvää, missä kaksi palkittua paikallislehteä on omasta mielestään onnistunut ja kehittynyt. Haastattelut tehtiin lokakuun lopussa ennen palkintojen jakoa.

Sisältöä, jota ei hakukoneesta saa

Kerran viikossa ilmestyvien paikallislehtien sarjan voitti Kalajokiseutu. Tuomariston mukaan ”lehti onnistuu kaikilla osa-alueilla”.

– Vuorovaikutus lukijoiden kanssa on erinomaista, ja lehti hyödyntää verkkolehden ja sosiaalisen median sisältöjä printissä oivallisesti. Lehden visuaalinen ilme on ilahduttavan omaperäinen, tuomaristo kertoo perusteluissaan.

Myös Kalajokiseudun päätoimittaja Hanna Parhaniemi nostaa verkkotekemisen esiin, ja sanoo sen kehittyneen melkoisesti. Nopeampaan ja suunnitellumpaan verkkojulkaisuun on panostettu koko konsernissa eli Keski-Pohjanmaan Kirjapainossa.

– Verkkotekeminen on nykyään järjestelmällisempää ja me oikeasti tiedämme, mitä sinne laitamme, Parhaniemi sanoo.

Toisinaan verkkojulkaiseminen on niin intensiivistä, että juttu saatetaan unohtaa julkaista printissä.

Toisinaan verkkojulkaiseminen on niin intensiivistä, että juttu saatetaan unohtaa julkaista printissä. Näin kävi Parhaniemelle taannoin, kun hän uutisoi tulvan saartamista lampaista. Verkkoon meni jatkojuttuja ja videoklippejä, mutta seuraavassa paperilehdessä uutista ei muistettu julkaista.

– Olemme nykyään enemmän ajassa kiinni. Saattaa olla myös niin, ettei viikon päästä asiaa edes kannata lehdessä muistella.

Toiset aiheet taas saattavat toimia lehdessä paremmin kuin printissä, kuten esimerkiksi uutinen herukkasadosta.

– Se ei tainnut olla kovinkaan mediaseksikäs aihe, koska lukijoita oli verkossa vain vähän. Tällaisten juttujen kohderyhmä on enemmän lehdessä.

Kalajokiseudun toimituksessa on esillä näyttö, jossa näkyvät verkkojuttujen klikkaukset. Lukukertojen määrän seuraaminen on Parhaniemen mukaan herättänyt toimitusta ajattelemaan omaa ajankäyttöään juttujen teossa.

Otsikoinnissa moni on jo harjaantunut, ja tarvittaessa Kokkolassa sijaitseva Keski-Pohjanmaan Kirjapainon mediadeski muokkaa verkkojuttujen otsikoita paremmiksi.

Kalajokiseudussa toimittajat taittavat ja kuvaavat itse. Parhaniemen mukaan ”peruspönötyskuvia” yritetään välttää. Taitossa taas kannattaa kuunnella juttua: miltä se voisi näyttää?

Kalajokiseudussa toimittajat taittavat ja kuvaavat itse. Parhaniemen mukaan ”peruspönötyskuvia” yritetään välttää. Taitossa taas kannattaa kuunnella juttua: miltä se voisi näyttää?

Facebookissa Kalajokiseutu on Parhaniemen mukaan ”todella aktiivinen”. Lukijoilta tulee runsaasti juttuvinkkejä esimerkiksi palstalle, jossa haastatellaan nimipäiväsankareita.

Kun Kalajokiseutu julkaisee Facebookissa oman juttunsa, kerrotaan julkaisun saatesanoissa yleensä jotakin linkattavan jutun sisällöstä tai osallistetaan lukijoita kertomaan kokemuksistaan. Jälkimmäinen tapa poikii usein jatkojuttuja.

– Uutisoimme tyhjistä liiketiloista ja kysyimme lukijoilta, mitä he liiketiloihin haluaisivat. Keskusteluun tuli kymmeniä hyviä ideoita, jotka on kyllä pakko julkaista jatkojuttuna.

Kalajokiseudulla on myös Instagram-tili, mutta sen toiminta hakee vielä muotoaan. Myös Instagramista tihkuu kuitenkin juttuvinkkejä, sillä lehti seuraa paikallisia asukkaista ja pystyy sitä kautta havainnoimaan, mikä ihmisiä milloinkin kiinnostaa.

Hän muistaa yhden osuvan lukijapalautteen, jossa lukija sanoi, että ei pidä jutuista, joiden sisällön saisi itse Googlesta.

Kalajokiseudussa yritetäänkin päästä mahdollisimman lähelle paikallisia ihmisiä.

– Ajatuksena on ollut se, että hyvä lehti tuntuu kuin ystävältä, Parhaniemi sanoo.

Hän muistaa yhden osuvan lukijapalautteen, jossa lukija sanoi, että ei pidä jutuista, joiden sisällön saisi itse Googlesta.

– Pitää yrittää välttää itsestäänselvyyksiä. Jokaisen jutun ei tarvitse säväyttää, mutta kyllä sen pitäisi ainakin jotakuta koskettaa.

Tarvittaessa paikallislehden pitää olla erityisen hellävarainen. Kun lokakuussa kolme nuorta kuoli ulosajossa Kalajoella, ei kuvia romuksi menneestä autosta julkaistu enää printtilehdessä. Printin premisivu oli kauttaaltaan musta ja sen päälle oli taitettu valkoisia kukkia ja lehden osanotto.

Parhaniemen pääkirjoitus otsikolla ”Maailman rakkaimmat pojat” keräsi verkossa ennätyksellisen paljon lukijoita.

– Niin karseaa kuin suuronnettomuuden uutisointi olikin, niin ollaan saatu paljon hyvää palautetta siitä, miten käsittelimme asiaa.

 

Vaivatonta navigointia ja brändityötä

Kotiseutu-uutisten brändiä iskostetaan lukijoiden mieliin vaaleansinisen kissahahmon kautta. Maskottia hyödynnetään laajalti markkinoinnissa, kertoo päätoimittaja Jari Partanen. Lehti sai Paikallislehtikilpailun kerran viikossa ilmestyvien paikallislehtien verkkosarjassa kunniamaininnan. Kuva: Jutta Kurki.

Kerran viikossa ilmestyvien paikallislehtien verkkosarjassa kunniamaininnan sai Kotiseutu-uutiset, joka tuomariston mukaan ”erottuu verkossa edukseen sydämellisyydellään ja eloisuudellaan”.

– Lehdessä pääsevät ääneen myös paikalliset vanhukset ja lapset – ja eläimet. Navigointi on vaivatonta, ja juttuja on helppo lukea, tuomaristo kirjoittaa perusteluissaan.

Päätoimittaja Jari Partanen kertoo, että Liperin ja Rääkkylän paikallislehti Kotiseutu-uutiset on kasvattanut viime vuosina verkkonäkyvyyttään.

– Meillä on yksi Suomen kattavimmista verkkolehdistä, eikä nyt tarvitse edes valehdella. Päivitämme verkkoa jatkuvasti vuorokauden ympäri seitsemänä päivänä viikossa, Partanen kertoo.

Verkkouutisia julkaistaan päivittäin noin 10–15 kappaletta. Valtaosa niistä ilmestyy maksullisina. Verkkolehti ja näköislehti kuuluvat printtilehden tilaukseen.

”Meillä on yksi Suomen kattavimmista verkkolehdistä, eikä nyt tarvitse edes valehdella. Päivitämme verkkoa jatkuvasti vuorokauden ympäri seitsemänä päivänä viikossa.”

Kuluneen vuoden aikana lehti on kehittänyt erityisesti ulkoasuaan ja brändiään. Kehitystyössä on ollut apuna lehden ulkopuolinen graafikko.

Visuaalisuutta uudistamalla lehteen on tavoiteltu selkeyttä. Värit ohjaavat lukemista, palstat erottuvat toisistaan ja juttujen yhteydessä käytetään ingressejä ja aihesanoja.

– Kun lukija avaa lehden, hän tietää, missä mikäkin on ja mitä on odotettavissa. Se on lukijan palvelua.

Visuaalisuutta uudistamalla lehteen on tavoiteltu selkeyttä. Värit ohjaavat lukemista, palstat erottuvat toisistaan ja juttujen yhteydessä käytetään ingressejä ja aihesanoja.

Lehden brändiä iskostetaan lukijoiden mieliin muun muassa maskotin, vaaleansinisen kissahahmon kautta. Lukijat äänestivät sille nimen Kutvonen, joka muistuttaa hieman lehdestä käytettyä lempinimeä Kotsari.

Kutvonen-kissaa hyödynnetään laajalti markkinoinnissa. Se seikkailee esimerkiksi messuilla ja sen kuva on painatettu jopa kahvikuppeihin. Lehti on myös tilannut paikalliselta käsityöläiseltä kolme erikokoista, fleece-kankaasta tehtyä Kutvosta.

– Tämä on hyvä esimerkki ideoinnista, jossa on parhaimmillaan ja pahimmillaan vain taivas rajana, Partanen toteaa.

– Pyrimme kehittymään koko ajan, sillä paikoilleen ei saa pysähtyä. Meillä saa esittää uusia ideoita ja toimintatapoja niin paljon kuin tulee mieleen, enkä minä ole niitä hirveästi vastaan, Partanen jatkaa.

Kotiseutu-uutisten henkilökunta on Partasen mukaan hyvin markkinointihenkistä, mikä tuottaa tuloksia myös tunnettuuden lisääntymisenä. Lehti osallistuu aktiivisesti erilaisiin tapahtumiin ja järjestää usein kilpailuja ja arvontoja.

”Panostamme siihen, että oikeasti käytämme Facebookia vuorovaikutukseen, emmekä vain kerran viikossa laita sinne jotain.”

– Haluamme näkyä paikkakunnalla ja olla kontaktissa ihmisiin, mutta emme vain lehden ja tarjousten kautta.
Kotiseutu-uutiset on aktiivinen myös Facebookissa. Se on tärkeä vuorovaikutuskanava lukijoiden ja lehden välillä.

– Järjestämme sielläkin kilpailuja ja kysymme lukijoilta, mistä he pitävät. Osaamme ottaa vastaan kritiikkiä ja ehdotuksia. Panostamme siihen, että oikeasti käytämme Facebookia vuorovaikutukseen, emmekä vain kerran viikossa laita sinne jotain.

Lue myös:

Vuoden 2018 parhaat kaupunki- ja paikallislehdet palkittiin

Omistajaa vaihtanut Uusi Rovaniemi palkittiin kahdesti

> Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Kommentit