Sulje

Silja Tenhunen

Paikallisuus ei riitä, jos se ei muutu

journalismi

Keskustelu sanomalehtialan tulevaisuudesta on viime vuosina keskittynyt tilattaviin päivälehtiin – miten journalismille on löydettävissä jatkossakin maksavia lukijoita.

Tämä on perusteltua.

Samalla paikallis- ja kaupunkilehdissä on kuitenkin voitu tuudittautua harhaluuloon, että pelkkä paikallisuus turvaa lehtien tulevaisuuden.

Ei turvaa.

Paikkakoodi lyödään jutun alkuun tekijöitä, ei lukijoita, varten.

Paikallisuudella on tulevaisuutta vain, jos se on riittävän kiinnostavaa ja merkityksellistä. Yksikään lehti ei omista enää yksinoikeutta paikkakuntaan.

Syy on osin sosiaalisessa mediassa.

Eikä vain siinä, että paikallisten asukkaiden FB-ryhmässä tai Jodel-kanavassa juorut kerrotaan ensimmäisenä tai siellä selvitetään nopeimmin, mikä matonpesupaikka on tänä kesänä auki tai mikä paukahti keskustassa.

Jos FB-ryhmä on riittävän iso ja suosittu, sen jäsenet seulovat ryhmälle valtakunnallisista uutisista kaikki ne jutut, joissa on paikallinen kytkös.

”Paikallisuudella on tulevaisuutta vain, jos se on riittävän kiinnostavaa ja merkityksellistä.”

Ennen toisella puolella maata – tai maailmaa – julkaistun jutun löysi tuurilla kirjastosta, nyt se on luettavissa samana päivänä oman paikkakunnan someryhmässä.

Paikallinen lehti on aivan toisella tavalla vertailtavana.

Pystyykö se tälläkin viikolla tarjoamaan riittävästi kiinnostavia juttuja, jotta juttujen yhteismäärä kattaa valtakunnallisissa välineissä ympäri maan julkaistut, paikkakuntaa koskevat aiheet?

Hyvän lehden on pystyttävä.

Paikallisen sisällön haastaa myös paikallisuuden käsitteen muuttuminen, erityisesti suurimmissa kaupungeissa.

Mitä nopeammin maa kaupungistuu, sitä enemmän paikallisuudessa on kyse oman kaupunginosan tai lähikortteleiden arjesta, ei enää kotikunnan kokoisesta alueesta.

Paradoksaalista kyllä, samaan aikaan paikallisuus on silti myös entistä enemmän kuntien tai kaupunginosien välistä vertailua.

Kun entistä useampi asukas muuttaa kuntaan jostakin naapurikunnasta tai suunnittelee muuttoa johonkin niistä, pelkkä paikallinen tontti- tai hammaslääkärijonotilanne ei riitä. Toimituksen on pystyttävä kertomaan oman kunnan tilanne suhteessa tulevaan tai entiseen kotikuntaan tai kaupunginosaan.

Siksi paikalliseen sisältöön luottavien välineidenkin on mietittävä paikallista sisältöä ja sen kriteereitä uudelleen.

Tässä kilpailussa parhaiten tulevat pärjäämään ne toimitukset, jotka

1) pystyvät kertomaan, mitä tapahtuu juuri nyt tai mihin lukijat juuri nyt etsivät vastauksia,

2) keskittyvät niihin asukkaiden kannalta kiinnostaviin aiheisiin, joita muut eivät seuraa (riittävän matala ja lukijaa lähellä oleva uutiskynnys) ja

3) syventävät aiheita, joita muissa välineissä käsitellään rajallisesti (vertailudata, taustat, long tail eli paikallinen historia).

Koska tällaisen sisällön tuottamiseen niitä tarvitaan. Myös tulevaisuudessa.

> Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Kommentit