Sulje

”Paikallislehti ei voi jakaa juttuja ilmaiseksi”

Keskisuomalainen-konsernin paikallislehdet jättävät ilmaiset verkkopalvelut väliin ja panostavat mobiilipalveluihin. Maakunnan Sanomien toimitusjohtaja Osmo Kurki avaa ketjunsa sähköisen toiminnan linjauksia.

 

Laukaa-Konnevesi-lehdellä on mobiilipalvelu nimeltä Juttuluuri, myös Viitasaaren Seutu julkaisee omansa. Molempien lehtien uudet verkkosivut skaalautuvat mobiililaitteille. Panostatte voimakkaasti nimenomaan mobiiliin, miksi?

Se on yksi meidän perusratkaisumme. Me hyppäämme paperisesta paikallislehdestä suoraan mobiiliin paikallismediaan ja ylitämme ilmaisen verkkolehtivaiheen kokonaan. Mobiilista on totuttu maksamaan mutta verkkosivuista ei. Verkkosivut, joita me olemme kehitelleet, ovat kevytversioita. Verkkoon ei laiteta kovinta tavaraa. Sisällön pitää syntyä kevyesti ja edullisesti.

 

Mobiilista on totuttu maksamaan mutta verkkosivuista ei. Verkkosivut, joita me olemme kehitelleet, ovat kevytversioita.

 

Viitasaaren Seudun tuleva verkkopalvelu perustuu lukijoiden sisältöihin. Laukaa-Konneveden palvelu taas on blogimainen näyteikkuna maksulliseen sisältöön. Miksi ette vain laittaneet verkkoon maksumuuria niin kuin muutkin?

Jos kerrot yksipäiväisen paikallislehden uutisista viisi parasta etukäteen verkossa, monelle se riittää. Jos paikallislehti ilmestyy kerran viikossa, se on merkittävä osa koko sisällöstä. Ei paikallislehden ydinsisältöä pidä missään oloissa jakaa ilmaiseksi, se on hölmöläisten hommaa. Pienessä kunnassa ei juurikaan ole uutiskilpailua. Suomessa on yksi paikallislehtiketju, josta me voisimme ottaa mallia eli Alma – no, heillä on erilaiset strategiset linjaukset. Aika näyttää, kuka voittaa ja voittaako kukaan. Mediamurroksessa näyttää kuitenkin selvältä, että tämä oikea hyperpaikallisuus on yksi niistä trendeistä, joilla voi elää jatkossakin.

 

Jääkö lehtiin elämään erilaisia palveluita vai leviääkö yksi malli kaikkiin?

Haemme useilla eri malleilla vaihtoehtoja, ja kun löydämme sellaisen, joka näyttäisi toimivan, sitä levitetään valtaosaan meidän lehdistä. Riippuu ilmestymispaikkakunnasta ja henkilöresursseista, mitä missäkin pystytään tekemään. Laukaa ja Viitasaari ovat meidän tuotekehityskeskuksiamme.

 

Olette säästäneet paljon rahaa löytämällä kohtuuhintaisia teknisiä ratkaisuja ja niiden tekijöitä. Mistä tällaisia tekijöitä löytyy?

Meillä on hyvä nuorten, innostuneiden ihmisten verkosto, joka on kaivanut pieniä yrityksiä ja tehnyt omin voimin. Hintaero pääkaupunkiseutuun verrattuna saattaa olla sitä, että sama ohjelmistopalikka maksaa siellä 20 000 euroa ja täällä 3 000 euroa.

 

Pari vuotta sitten paikallislehtipäivillä kerroit, että päätoimittajasi ovat kärsineet verkkostrategiastanne eli siitä, ettei verkkosivuihin satsata, kun näköpiirissä ei ole tuloja. Mikä sai panostamaan sähköiseen liiketoimintaan juuri nyt?

Isot lehdet ovat kehittäneet jo näitä palveluita. Lehtien mobiiliversioitahan on kaikilla. Malleja on jo olemassa, ne pitää vain soveltaa paikallislehtimaailmaan. Viime vuosi oli historian paras vuosi Maakunnan Sanomien liiketoiminnassa. Tämä vuosi ei näytä enää ollenkaan samalta. Nyt on oikea aika.

 

Mediamurroksessa näyttää kuitenkin selvältä, että tämä oikea hyperpaikallisuus on yksi niistä trendeistä, joilla voi elää jatkossakin.

 

Viime vuosi oli siis paras ikinä taloudellisesti, miten se on mahdollista?

Siellä oli kunnallisvaalit, nehän on ihan ylivoimainen tulonlähde paikallislehdille. Puolenkymmentä vuotta olemme kehittäneet enimmäkseen paperilehden tekemistä, emme ole haahuilleet missään muualla. Silläkin voi olla vaikutusta.

 

Maakunnan Sanomien lehtien levikit ovat tosiaan pitäneet aika hyvin 2000-luvun, mutta viime vuosina on tullut notkahdus.

Niin on. Tänä vuonna laitoimme perinteisen näköislehden kaikkiin lehtiin osaksi tilausta. Vuoden vaihteessa nostimme kaikkien lehtien tilaushintoja kymmenellä eurolla. Isoimmissa lehdissä hinta nousi 10 prosenttia ja pienissä 17 prosenttia. Siitä huolimatta levikki on laskenut vain kolme prosenttia, mitä se on edellisenäkin vuonna laskenut. Meidän markkina on kestänyt hinnankorotuksen. Suomessa näköislehteä ei ole pääsääntöisesti hinnoiteltu ollenkaan. Kun paikallislehden palvelu paranee, sillä on oltava hinta. Muuten bisnes huononee ja se johtaa toimintojen supistumiseen.

 

Uskotko, että paikallislehti voi oikeasti tehdä rahaa sähköisellä puolella?

Merkittäviä lisärahoja siitä markkinasta ei löydy. Mutta sähköisillä palveluilla voimme tarjota asiakkaille paremman palvelun, jossa he pääsevät turvallisen kumppanin kanssa harjoittelemaan sähköistä markkinointia, josta heilläkään ei ole kokemusta. Niin meillä kuin muuallakaan nuorempi väki ei hirveästi paperisia lehtiä lue. Meidän pitää pystyä tuottamaan mobilipalveluja senkin takia, että meillä olisi lukijoita ja katsojia tulevaisuudessa.

 

Lue lisää Laukaa-Konneveden ja Viitasaaren Seudun uusista palveluista Suomen Lehdistön numerosta 6/2013.

Kommentit