Traficomin myöntämä uutismediatuki on helpottanut pienten lehtien toimintaa nousevien kustannusten keskellä ja paikoin mahdollistanut myös tavanomaista syvällisemmän journalismin tekemisen. Suomen Lehdistö kysyi, miten konserneihin kuulumattomat paikallis- ja kaupunkilehdet aikovat käyttää merkittävät tukisummansa.
Ikaalisissa ja Hämeenkyrössä ilmestyvä UutisOiva ja parkanolainen Ylä-Satakunta palkkasivat alkuvuodesta vapaan toimittajan Outi Salovaaran penkomaan paikallisen energiayhtiön omistuskuvioita.
Juttu paljasti, miten kriittistä infrastruktuuria useamman kunnan alueella pyörittävän Leppäkoski Groupin omistajat ovat holding-yhtiöiden avulla hämärtäneet yhtiön todellista omistusta ja haalineet valtaa pienelle piirille.
Salovaara ajattelee, että paikallisen omistusjärjestelyn avaamisella on myös laajempaa merkitystä, sillä kyse on yhteiskunnallisen infrastruktuurin omistuksesta.
– Paikallislehdet ovat ainoita, jotka kertovat paikallisista asioita ja päätöksenteosta kulisseissa. Jos paikallismedia ei näistä kerro, syntyy uutiserämaita ja ihmiset saattavat tehdä esimerkiksi äänestyspäätöksiä säkki päässä, Salovaara sanoo.
Salovaara käytti oman arvionsa mukaan yhteensä 6–7 työpäivää penkoakseen omistusjärjestelyjä. Hän kehuu lehtien päätoimittajien Katri Linnikon ja Jukka Huikon selkärankaa julkaista paikallisille vallanpitäjille kielteisiä ja kriittisiä asioita. Lisäksi hän on erityisen iloinen toimitusten tarjoamasta tuesta ja taustoituksesta juttuprojektin aikana.
Hän arvioi itse oppineensa paikallislehdiltä paljon esimerkiksi alueellisten sähköyhtiöiden toiminnasta ja merkityksestä. Salovaara toivoo vastavuoroisesti voineensa antaa toimituksille ideoita esimerkiksi kaupparekisterin hyödyntämisestä tutkivassa työssä.
UutisOivan päätoimittajan Katri Linnikon mukaan juttu onnistui todella hyvin ja siitä on tullut paljon ja pelkästään positiivista palautetta sekä myös uusia tilaajia lehdille.
– Sen avulla on saatu uskottavuutta, että paikallislehdessäkin voidaan oikeasti tehdä tutkivaa journalismia.
Lehdet ovat aiemminkin kirjoittaneet useita juttuja Leppäkoskesta ja nyt yhtiötä omistavat Ikaalisten ja Parkanon kunnat haluavat koolle ylimääräisen yhtiökokouksen, jossa yhtiön hallitus vaihdettaisiin. Linnikon mukaan ilman UutisOivan ja Ylä-Satakunnan juttua paikalliset kuntapäättäjät eivät olisi tietoisia yhtiön monimutkaisista omistusjärjestelyistä.
Syksyllä toimituksen on tarkoitus kaivaa pääosin omin voimin lisää potentiaalisia tutkivampaa journalismia vaativia aiheita, joskaan yhtä isoa ja monimutkaista tapausta tuskin tulee eteen.
– Mutta kuntien toiminnassa on aina pöyhittävää, Linnikko sanoo.
”Paikallislehdet ovat ainoita, jotka kertovat paikallisista asioita ja päätöksenteosta kulisseissa.”
Kun Traficom viime joulukuussa julkisti uutismedioille täksi vuodeksi myönnetyt journalismituet, erityisesti itsenäisten paikallislehtien tekijät yllättyivät iloisesti. Moni paikallislehti sai kymmenientuhansien, jotkut jopa yli sadantuhannen euron tuen, joka on tarkoitettu toimittajien palkka- ja palkkiokulujen maksamiseen.
Suomen Lehdistö lähetti tukea saaneille paikallis- ja kaupunkilehdille kyselyn, mihin ne ovat tukirahoja käyttäneet ja miten tärkeää tuki on ollut niiden toiminnalle.
Kyselyyn vastanneet päätoimittajat ja toimitusjohtajat pitävät poikkeuksetta tukea erityisen tärkeänä nyt, kun Posti on jälleen kerran ilmoittanut kovista hinnankorotuksista jakeluun.
Moni kustannuspaineiden keskellä toimiva paikallismedia kamppailee pysyäkseen kannattavana, joten pääosin tukea käytetään toimittajien peruspalkkojen maksamiseen sen sijaan, että kyettäisiin tekemään ylimääräisiä journalistisia projekteja.
Esimerkiksi Kiuruvesi-lehti on kuitenkin palkannut tänä vuonna kolmannen vakituisen toimittajan vahvistamaan toimitusta. Toimitusjohtaja Juha Saastamoisen mukaan uutismediatuki oli ratkaiseva asia rekrytointipäätöksessä.
– Saamamme tuki vapauttaa samalla muita resurssejamme käytettäväksi lehtemme tulevaisuuden suunnitteluun ja kehittämiseen, Saastamoinen kommentoi.
Urjalan Sanomat taas kertoo pystyvänsä tänä vuonna tuen avulla palkkaamaan kesätoimittajan, kuten aiempinakin kesinä. Päätoimittaja Pasi Salon mukaan tuki mahdollistaa toimittajien määrän ja lehden sivumäärän pitämisen entisellään, vaikka sopeuttamispaineet ovat muuten kovat.
Vastaavaa viestiä kuuluu monesta muustakin lehdestä.
– Ympäripyöreästi voisi sanoa, että kitkuttelisimme kyllä ilman tukeakin jotenkuten, mutta onhan tämä kuluvaa vuotta taloudellisesti merkittävästi helpottava asia, toteaa Punkalaitumen Sanomien päätoimittaja Juha Aro.
Kotiseudun Sanomien päätoimittaja Hanna Kankaanpää sanoo tuen mahdollistaneen toimituksen kouluttautumista ja työvälineistön uusimista sekä hieman normaalia syvemmän tutkivan journalismin tekemistä. Hän pitää tukea ”äärimmäisen merkittävänä”.
– Paikallislehdet ovat todella tiukilla tällä hetkellä, ja kun jakelun kulut nousevat täysin kohtuutonta tahtia, voi ensi vuosi tuoda taas tullessaan uusia lopettamispäätöksiä. Me tosin jatkamme edelleen, kipurajalla, hän kirjoittaa.
Ylä-Satakunnan toimitusjohtaja-päätoimittaja Jukka Huikko toteaa tuen turvaavan nykyisten toimituksellisten resurssien säilyttämistä, mutta olisi toivonut tuen jakamista pienempiin osiin ja useammalle vuodelle. Hänen mukaansa lähtökohtaisesti yritysten pitäisi menestyä ilman tukia ja kyetä sopeuttamaan toimintaansa myös negatiivisen väestökehityksen alueilla.
– Postin hinnoitteluratkaisut sekä kuntamedioiden tuoma kilpailutilanne ovat julkishallinnon luomia toimia, jotka häiritsevät markkinaa. Siksi tuki on perusteltu, Huikko kirjoittaa.
Kaupunkilehti Satakunnan Viikolle tukea hakeneen ja saaneen Lalli Oy:n toimitusjohtaja Kim Huovinlahti toteaa yhtiön laajentaneen liiketoimintojaan myös lehtikustantamisen ulkopuolelle, jotta taloudellisia tukijalkoja olisi painamisen ja jakelun kustannusten noustessa enemmän.
– Tuki on tärkeä elementti, mutta tärkeintä on ollut kasvaa ja hakea uutta markkinaa, hän kommentoi.
”Jos tukea ei tule jatkossa, on todella vaikea miettiä, miten lehti saadaan kannattavasti pyörimään.”
UutisOivalle myönnettiin yhteensä 123 000 euron tuki tälle vuodelle. Päätoimittaja-toimitusjohtaja Linnikko sanoo, että vaikka tämän vuoden tukisumma on tuntuva, siitä ei ole pidemmälle paljon apua, kun jakelu- ja muut kustannukset aiheuttavat kustannuspaineita myös tulevaisuudessa. UutisOivassakin on pohdittava tilaushintojen nostamista, vaikka jo nyt mennään Linnikon arvion mukaan riskirajoilla.
– Meillä vuositilauksen hinta on nyt 124 euroa, ja jos se nousee 150:een tai yli, menetämme tilaajia, kun hinta on kohtuuton.
– Jos tukea ei tule jatkossa, on todella vaikea miettiä, miten lehti saadaan kannattavasti pyörimään.
Tutkivamman journalismin lisäksi lehti on tuen avulla käynnistämässä nuorten toimitusta, jonka ideana on saada paikallislehteen juttuja nuorilta tekijöiltä nuorille lukijoille. Tähän mennessä Linnikko on saanut palkattua kaksi kirjoittajaa, 14-vuotiaan yläkoululaisen ja 18-vuotiaan tuoreen ylioppilaan. Tavoitteena on rekrytoida vielä kaksi nuorta lisää.
– Olemme tietenkin tehneet nuorista paljonkin juttuja, mutta vähän keski-ikäisestä näkökulmasta. Tämä on nuorille paikka saada oma äänensä esiin, Linnikko perustelee.
Tarkoitus on, että UutisOivan toimitus sparraa ja kouluttaa nuoria kirjoittajia ja juttupalkkioiden lisäksi he saavat myös kokemusta alasta.
