Sulje

Osta kunnon älypuhelin – näin kolmen paikallislehden videotuotanto vauhdittui

Toimitus

Alma Median Pohjois-Satakunnan paikallislehdissä ei murehdita, jos video ei näytä samalta kuin puoliyhdeksän uutisissa.

Jos paikallislehden toimittajien tavoite on tehdä verkkovideo viikossa, esimiehen tehtävä on hankkia heille toimivat välineet.

Tehtävä ei ole mahdoton: kunnon älypuhelimella toimittaja voi tehdä melkein kaiken, mitä verkkovideo vaatii. Puhelimen leikkaustyökalukaan ei maksa montaa euroa.

– Puhelimesta ei kannata säästää, sanoo Kankaanpään Seudun, Luoteisväylän ja Merikarvia-lehden päätoimittaja Jarkko Ambrusin.

Ambrusinin havaintojen mukaan kävijämäärät vähintään kaksinkertaistuvat, jos jutussa on liikkuvaa kuvaa.

Hän vauhdittikin lehtiensä yhteistoimituksen videotuotantoa aloitettuaan päätoimittajana kesäkuussa. Nyt välineet ovat kunnossa ja intoa löytyy.

”Ihmisiä pitää tuupata tekemiseen, pitää puhua ja puhua.”

Seuraavaksi videoille annetaan aikaa. Rutiini tuo mukanaan ideoita, ja niiden avulla yhteistoimituksen videotuotannosta on tavoitteena saada tasalaatuista ja säännönmukaista.

– Ihmisiä pitää tuupata tekemiseen, pitää puhua ja puhua, aiemmin Iisalmen Sanomien päätoimittajana työskennellyt Ambrusin sanoo.

Ambrusinilla on tapana lähettää toimittajilleen linkkejä muun median videoista ja digi-ideoista. Kun oma toimittaja onnistuu, hän kehottaa muita katsomaan, kuinka video on tehty.

Etenkin aluksi toimittajien vaatimustaso omille videoille oli kohtuuton. Siksi Ambrusin kannusti tekemään ja kokeilemaan ja yritti estää murehtimisen siitä, että videot eivät näytä samalta kuin puoli yhdeksän uutisissa.

Päätoimittaja onkin muistuttanut toimittajiaan, että koko konsernissa eniten huomiota saavat videot eivät aina ole teknisesti kovin hyviä vaan merkitystä on sisällöllä.

– Video saa olla rouheakin.

Välineiden ja kannustamisen lisäksi tärkeää on koulutus. Ensimmäisenä Ambrusin kutsui toimitukseensa saman konsernin Satakunnan Kansasta kaksi ihmistä vetämään käytännönläheistä työpajaa. Päivän aikana kuvattiin paljon.

– Meillä on käytössämme kaikki tekniikka, eivätkä alustat ole vaikeakäyttöisiä. Enemmän kyse on oivaltamisesta, ja sitä ei opi millään muulla kuin tekemällä.

Yhteistoimitus harjoittelee myös sosiaalisen median palveluiden johdonmukaista hyödyntämistä.

Ambrusinin mukaan hänen johtamansa kolme lehteä ovat lähteneet sosiaaliseen mediaan takamatkalta muihin paikallislehtiin verrattuna eivätkä seuraajamäärät ole vielä suuria. Niiden kasvattaminen vaatii avoimuutta ja rohkeutta.

Esimerkiksi Ambrusin kertoo Facebook-päivityksestä, jossa kysyttiin, muistavatko lukijat omaa lankapuhelinnumeroaan. Se tavoitti yli miljoona ihmistä, mikä on pienelle paikallislehdelle paljon. Samalla Facebook-tykkääjien määrä kasvoi 15 prosenttia.

– Sen jälkeen kaikilla päivityksillämme on ollut tuon verran enemmän katsojia.

”Journalisteille heittäytyminen ei ole helppoa. Siksi sosiaalisessa mediassa pärjääminen vaatii henkisestä norsunluutornista laskeutumista.”

Ambrusin on huomannut, että moni toimittaja on vapaa-ajalla taidokas somettaja, mutta journalistin roolissa uskallus katoaa. Toimittajat pelkäävät mokaavansa.

– Journalisteille heittäytyminen ei ole helppoa. Siksi sosiaalisessa mediassa pärjääminen vaatii henkisestä norsunluutornista laskeutumista.

Sosiaalisessa mediassa pitää toimia yksinkertaisesti siitä syystä, että paikallislehden kuuluu olla yhteisön keskellä, ei ulkopuolella.

Kun toimittaja osallistuu lehden Facebook-seinällä käytäviin keskusteluihin, hän voi ohjata keskustelua ja saada jatkojuttujen aiheita. Ambrusin kuitenkin ajattelee, ettei verkossa toimiminen voi keskittyä ainoastaan yhteen sosiaalisen median palveluun.

Hyvää sisältöä tekevä, ketterä media on valmiina hyppäämään seuraavaan kelkkaan, kun jokin uusi palvelu mullistaa ihmisten mediankäytön.

> Lue Jarkko Ambrusinin haastattelu tuoreimmasta Suomen Lehdistöstä.

> Tilaa Suomen Lehdistön ilmainen uutiskirje.

Kommentit

Mielenkiintoinen juttu

Juha Honkala