Tilaa Uutiskirje!

Onko vaalikoneita liikaa? – ”On toivottu, että tehtäisiin enemmän yhteistyötä”

Tiiviimpi vaalikoneyhteistyö hyödyttäisi tutkijan mukaan tiedotusvälineitä ja poliitikkoja, mutta voisi heikentää median moniarvoisuutta.

Alma Median eduskuntavaalikone on ensimmäistä kertaa koko konsernin yhteinen. Myöhemmin keväällä julkaistaan europarlamenttivaalikone. Alma Consumerin teknologiajohtaja Antti Salonen vastaa vaalikoneiden teknisestä koordinoinnista ja Alma Median digitaalisen median kehityspäällikkö Suvi Tanner sisällöistä. Kuva: Vesa Laitinen.|Tampereen yliopiston yliopistonlehtorin Kari Koljosen havaintojen mukaan vaalikoneissa on usein kahdenlaisia väittämiä tai kysymyksiä: osa koskee asioita, joihin poliittisessa tehtävässä voi suoraan vaikuttaa, osa taas arvojohtajuutta. Molemmat ovat Koljosen mukaan tärkeitä. Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto.|
Ajankohtaiset

Äänestäjien näkökulmasta on hyvä, että omaa ehdokasta voi halutessaan etsiä useammasta vaalikoneesta, mutta ehdokkaille kymmenien vaalikoneiden täyttäminen on raskasta. Medioiden lisäksi omia vaalikoneita julkaisevat esimerkiksi monet järjestöt.

– Ehdokkaiden näkökulmasta vaalikoneita on ihan liikaa. Siltä puolelta on toivottu, että vaalikoneissa tehtäisiin enemmän yhteistyötä, sanoo yliopistonlehtori Kari Koljonen Tampereen yliopistosta.

Koljonen tutkii vaalikoneita journalismin näkökulmasta osana Tampereen yliopistossa toteutettavaa Vaalikoneet 2020 -tutkimushanketta.

Hän arvioi, että tiedotusvälineet julkaisevat huhtikuun eduskuntavaaleihin noin 20 vaalikonetta. Toukokuussa järjestettäviin europarlamenttivaaleihin vaalikoneita ilmestynee muutamia.

”Vaalikone on sisältöä, jossa voimat kannattaa yhdistää eikä kilpailla keskenään.”

Suomen Lehdistön 2/2019 jutussa kerrotaan, että ainakin Alma Media ja Keskisuomalainen tekevät oman konserninsa sisällä vaalikoneyhteistyötä. Alma Media julkaisee ensimmäistä kertaa koko konsernin yhteisen eduskuntavaalikoneen.

– Vaalikone on sisältöä, jossa voimat kannattaa yhdistää eikä kilpailla keskenään, sanoo Alma Median digitaalisen median kehityspäällikkö Suvi Tanner.

Jos tiedotusvälineiden vaalikoneyhteistyötä tiivistettäisiin entisestään, säästettäisiin Kari Koljosen mukaan aikaa ja vaivaa niin ehdokkailta kuin politiikan toimituksiltakin. Toisaalta median moniarvoisuus, paikallisuus ja omaleimaisuus voisi heiketä.

– Esimerkiksi tamperelaisille voi olla relevanttia tietää, mitä ehdokas ajattelee ratikasta, vaikka siitä ei eduskunnassa päätetäkään.

 width=

Yliopistonlehtori Kari Koljonen tutkii vaalikoneita Tampereen yliopistolla. Medioiden vaalikoneita voidaan Koljosen mukaan pitää yleisesti ottaen laadukkaina. Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto.

Arvokartta auttaa hahmottamaan ehdokkaita

Vaalikoneissa on Koljosen havaintojen mukaan usein kahdenlaisia väittämiä tai kysymyksiä. Niistä osa koskee asioita, joihin poliittisessa tehtävässä voi suoraan vaikuttaa, osa taas arvojohtajuutta. Molemmat ovat Koljosen mukaan tärkeitä.

– Arvokysymysten kautta käyttäjä voi pohtia, jakaako ehdokkaansa kanssa saman maailmankatsomuksen.

Alma Median vaalikoneessa arvoja koskevat väittämät käsittelevät muun muassa ilmastonmuutosta, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja uskontoa.

Omien arvojen pohtimisessa voi olla apua esimerkiksi arvokartasta. Tällainen on käytössä Alma Median koneessa.

”Valitsimme kartan, koska sen avulla pystyy helposti kuvaamaan ehdokkaiden arvoja suhteessa käyttäjän omiin arvoihin.”

Kun käyttäjä on vastannut vaalikoneen väittämiin, tulee sopivin ehdokas näkyviin muun muassa arvokartalla. Neliönmuotoisen kartan reunoja rajaavat termit liberaali, konservatiivi, oikeisto ja vasemmisto.

– Meillä oli paljon erilaisia ideoita, mutta valitsimme kartan, koska sen avulla pystyy helposti kuvaamaan ehdokkaiden arvoja suhteessa käyttäjän omiin arvoihin, kertoo Alma Consumerin teknologiajohtaja Antti Salonen.

Näkyviin tulevat myös tiedot siitä, minkä kolmen puolueen kanssa ehdokas menisi hallitukseen kaikkien mieluiten ja vähiten mieluiten.

> Vaalikoneita käsitellään laajemmin Suomen Lehdistön 2/2019 artikkelissa.

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Lisää aiheesta