Tilaa Uutiskirje!

”On tärkeää, että emme anna sen vaikuttaa”: Tutkivan journalismin parissa työskentelevät arvioivat Viestikoekeskus-tuomion seurauksia

Jatkossa Puolustusvoimien ja suojelupoliisin kaltaisia toimijoita pystyvät ehkä tutkimaan vain ne tiedotusvälineet, joilla on varaa kalliisiin oikeusprosesseihin, arvioi Uutismedian liiton lakiasiainjohtaja.

Ylen MOT-toimituksen Jyri Hänninen, Long Playn perustajajäsen ja toimituspäällikkö Anu Silfverberg sekä Uutismedian liiton lakiasiainjohtaja Ismo Huhtanen arvioivat Viestikoekeskus-jutun vaikutuksia journalismin tekemisen edellytyksille. Kuvat: Johanna Kannasmaa / Yle; Long Play; Maria Miklas
Ajankohtaiset

Helsingin Sanomien kaksi toimittajaa tuomittiin turvallisuussalaisuuden paljastamisesta Helsingin käräjäoikeudessa viime viikolla.

Oikeusprosessi on kestänyt tähän mennessä viisi vuotta, ja sekä tuomitut, Sanoma että syyttäjä ovat kertoneet olevansa tyytymättömiä ratkaisuun.

Suomen Kuvalehden mukaan Viestikoekeskus-jutun 2,4 miljoonan euron puolustuksen asianajokulut käräjäoikeusvaiheessa tekevät siitä yhden viime vuosien kalleimmista rikosjutuista.

Tutkivaa journalismia julkaisevan Long Playn toimituspäällikkö Anu Silfverbergistä oikeusjuttu on näyttänyt hurjalta.  

– Jos olisi kyse yhtään pienemmästä puljusta saati freelance-toimittajasta, se tarkoittaisi että firma tai se ihminen menisi nurin, Silfverberg sanoo.

Hänen mukaansa tapaus osoittaa, miten haavoittuvassa asemassa erityisesti freet ovat, jos tutkivaan journalismiin kuuluvat riskit realisoituvat.

Long Play on pyrkinyt ottamaan tämän huomioon esimerkiksi tekemällä free-toimittajan kanssa sopimuksen, että jos oikeusjuttu tulee, LP maksaa korvaukset – tietoisena siitä, että oikeuteen päätyminen voisi tarkoittaisi konkurssia. Oikeudellista konsultointia ennen juttujen julkaisua Long Play on hankkinut vaihtuvilta asiantuntijoilta esimerkiksi tilausta vastaan tai hyväntekeväisyytenä.

Kaikesta tästä huolimatta Silfverberg ei usko, että Helsingin Sanomien oikeustapaus saa toimituksia ”himmailemaan journalismissaan”.

– Ehkä olen naiivi ja puhdassieluinen, mutta minun on vaikea kuvitella tilannetta, jossa toimituksella olisi yhteiskunnallisesti tärkeä jymyskuuppi ja se jätettäisiin julkaisematta.

”Toivon, että kollegat jatkavat myös Viestikoekeskuksen tapaisten toimijoiden penkomista niin kuin ennenkin.”

Ylen MOT-toimituksen tutkiva toimittaja Jyri Hänninen ei myöskään tunne pelotevaikutusta.

– Näen oikeudenkäynnin surullisena ja valitettavana, mutta en näe, että tällä on suoraa vaikutusta siihen, miten teemme tutkivaa journalismia. On myös tärkeää, että emme anna sen vaikuttaa. Toivon, että kollegat jatkavat myös Viestikoekeskuksen tapaisten toimijoiden penkomista niin kuin ennenkin.

Hänninen huomauttaa, ettei toki tiedä, miten päällikkötoimittajat julkaisupäätöksiä tehdessään näkevät asian. Hän pitää kohtuuttomana sekä prosessin kestoa että sitä, ettei vuosien jälkeenkään Helsingin Sanomien päällikkötoimittajien asemaan saatu selkoa.

– Tutkivan journalistin työssä joudutaan jatkuvasti arvioimaan myös juttujen juridisia vaikutuksia. Se on normaali osa tätä työtä. Meidän ei pidä myöskään liikaa pelätä, että päädymme oikeuteen. Sellainen harkittu riski pitää välillä ottaa.

”Viranomaisten salailukulttuuri on yleistynyt, ja poliisi on ollut tässä kaikkein pahin.”

Uutismedian liiton lakiasiainjohtaja Ismo Huhtasen mukaan käräjäoikeuden ratkaisu on perusteellinen. Hyvää siinä on, että sananvapauteen perusarvona on kiinnitetty aidosti huomiota, mikä näkyy minimirangaistusten roimana alittamisena ja toisen toimittajan rankaisematta jättämisenä.

Huhtasen mukaan lehdistönvapauden näkökulmasta toimituksille jäävä näyttötaakka on kuitenkin ongelmallinen.

Käräjäoikeuden mukaan kaikkia Helsingin Sanomien jutussa paljastettuja tietoja ei voitu pitää ilmeisen vaarattomina Suomen ulkoiselle turvallisuudelle. Samaan aikaan tuomiossa kuitenkin todetaan, että selvitystä maanpuolustukselle aiheutuneesta konkreettisesta vaarasta tai haitasta ei ole esitetty.

Huhtasen mukaan osa tiedosta jää harmaalle alueelle.

– Voi olla, että vain ne tiedotusvälineet, joilla on resursseja myös raskaisiin oikeusprosesseihin, pystyvät jatkossa tutkimaan esimerkiksi Puolustusvoimia ja suojelupoliisia, Huhtanen sanoo.

Käräjäoikeus tulkitsi, että tiedustelutietojen julkaiseminen olisi voinut olla hyväksyttävää, jos tiedot olisivat paljastaneet esimerkiksi jonkin väärinkäytöksen tai lainvastaisuuden.

– Hyvä kysymys on, pitäisikö myös yhteiskunnallisen keskustelun herättäminen merkittävästä uudesta tiedustelulainsäädännöstä olla tällainen journalismin suojaviitan alle kuuluva aihe. Käräjäoikeuden mukaan ei ollut, Huhtanen sanoo.

Huhtasella on pitkä kokemus toimitukselliseen julkaisutoimintaan liittyvien riskien arvioinnista Uutismedian liitossa ja Sanomalla.

Hänestä on selvää, että nähdyn kaltainen oikeusjuttu halvaannuttaa kohteena olevaa toimitusta jo viemällä merkittävästi keskeisten henkilöiden työaikaa.

Huhtasen mukaan hyvin harvalla suomalaistoimituksissa on kokemusta vastaavasta vaativasta oikeusprosessista, jossa esitutkinnan hoitaa keskusrikospoliisi ja lähdesuojaa selvitetään useamman kerran korkeimmassa oikeudessa.

– Pelotevaikutuksen toimitustyötä mahdollisesti lamaannuttavasta seurauksesta tiedetään sitä enemmän, mitä lähempänä tällaista kokemusta ollaan, Huhtanen sanoo.

”Monelle on houkutteleva narratiivi, että tässä on journalismi vastaan Suomen etu. Haluammeko me sellaisen Suomen, jossa toimittajat eivät tongi viranomaisia?”

Käräjäoikeuden ratkaisu osoitti, että Puolustusvoimat oli leimannut salaiseksi materiaalia, jonka ei voitu katsoa olevan salaista. HBL:n päätoimittaja Erja Yläjärvi peräänkuulutti pääkirjoituksessaan keskustelua viranomaisten salaamiskäytännöistä Viestikoekeskus-jutun seurauksena.

Hänninen painottaa, että toimitukset ovat aina julkaisseet ja niiden pitää julkaista salaiseksi luokiteltua tietoa.

– Viranomaisten salailukulttuuri on yleistynyt, ja poliisi on ollut tässä kaikkein pahin. Jos tyydymme julkaisemaan vain tietoa, joka ei ole viranomaisen mukaan salassa pidettävää, emme saa kansalaisille riittävästi tietoa siitä, miten yhteiskunta toimii, Hänninen sanoo.

Anu Silfverbergiä taas on hämmentänyt julkinen keskustelu oikeusprosessin ympärillä.

– Monelle on houkutteleva narratiivi, että tässä on journalismi vastaan Suomen etu. Se on todella vaarallinen narratiivi. Haluammeko me sellaisen Suomen, jossa toimittajat eivät tongi viranomaisia? Emme varmasti halua.

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast