Tilaa Uutiskirje!
Kun Venäjän hyökkäys alkoi Oksana Brovkon työ muuttui lehdistön digitaalisen tulevaisuuden rakentamisesta luotiliivien ja kypärien hankkimiseksi toimittajille. ”Teen 19 tuntia päivässä töitä. Kun työskentelen, en tunne masennusta ja tunnen itseni hyödylliseksi – maalleni, mediallemme ja perheelleni.”

Viesti Ukrainasta

Oksana Brovko on seurannut läheltä toimittajien kidnappauksia ja propagandaan pakottamista – Nyt Ukrainan aluemedian edustaja kertoo, miten media sinnittelee Venäjän hyökkäyssodan keskellä  

Hitaat

Sodan alku ei tullut yllätyksenä. 

Oksana Brovko oli istunut lukuisissa Zoom-palavereissa, joissa pohdittiin kollegoiden kesken, mitä tehdä, kun sota alkaa. Brovko on toimitusjohtaja Ukrainan riippumattomien aluelehtikustantajien liitossa, joka edustaa reilua 80:tä julkaisua. 

– Ajattelimme, että olemme valmiita, mutta ei kukaan ollut valmis sotaan, Brovko sanoo nyt Helsingissä Medialiiton tiloissa.  

Brovko vieraili Suomessa tapaamassa uutismedian ja järjestöjen edustajia maaliskuun alussa. 

Välittömästi sodan alettua vaikein tilanne oli Hersonissa, jonka Venäjä miehitti täysimittaisen hyökkäyksensä ensipäivinä.  

Nopeasti kävi selväksi, että venäläiset etsivät ukrainalaisia journalisteja, mediatalojen johtoa ja muuta henkilöstöä.  

Hersonilaisen Hryvna-lehden työntekijöillä oli kiire paeta perheineen niin kuin muillakin. Ensin oli kuitenkin hävitettävä henkilöstöön liittyvät tiedot. 

– Heidän piti tuhota osoitteet ja kaikki muut henkilötiedot, jotta olisi mahdotonta löytää työntekijät tai heidän isänsä, äitinsä, siskonsa, enonsa… Jos heidät löydettäisiin, venäläiset saattaisivat painostaa sukulaisten avulla työntekijät takaisin tuottamaan venäjänmielistä propagandaa. 

”On paljon juttuja siitä, miten venäläiset ovat yrittäneet painostaa mediassa työskentelevien perheitä ja ystäviä.”

Brovkon mukaan venäläiset ovat koonneet kaikilla miehittämillään alueilla listoja median johdosta ja työntekijöistä. Listalle joutuminen voi olla hengenvaarallista, vähintään venäläiset pyrkivät vaientamaan journalistit. 

Brovkolla on paljon kertomuksia siitä, mitä venäläissotilaat ovat tehneet journalisteille. Ne muistuttavat hyvin paljon sitä, mistä myös Toimittajat ilman rajoja -järjestö on raportoinut

Esimerkiksi Melitopolissa venäläissotilaat kidnappasivat Brovkon mukaan paikallismedian päätoimittajan sekä tämän vaimon ja tyttären. Päätoimittaja ei suostunut vaatimuksiin propagandan tuottamisesta mutta selvisi perheineen tilanteesta hengissä jättämällä toimitilat välineineen venäläisten käyttöön. 

Eräs toinen päätoimittaja taas pakeni maasta lastensa kanssa Ruotsiin venäläisten tuhottua heidän kotinsa. Venäläissotilaat kuitenkin etsivät päätoimittajan miehen isän ja äidin ja pitivät heitä noin viikon kellarissa panttivankeina. 

– Voitko uskoa? Molemmat heistä ovat yli 70-vuotiaita, Brovko sanoo. 

– On paljon juttuja siitä, miten venäläiset ovat yrittäneet painostaa mediassa työskentelevien perheitä ja ystäviä. 

Lämmittävää taas on ollut solidaarisuus kollegoiden kesken. 

Lehdistössä työskentelevät ovat auttaneet toisiaan pakenemaan sotaa. Brovko itsekin lähti lähellä sotilaslentokenttää sijainneesta kodistaan Kiovan liepeiltä länteen Lvivin lähistölle. Matkalla hän yöpyi aluksi työn kautta tuntemiensa kodeissa, nälkäiset lapset saivat ruokaa. 

Oksana Brovko kuvattiin Helsingissä Eteläranta kympin katolla, jossa neljä Ukrainan lippua on liehunut sodan alusta alkaen.  

Brovkon mukaan sananvapauden tilanne Ukrainan miehitetyillä alueilla on toivoton. Ukrainalaiset uutismediat ovat lopettaneet. Sen sijaan kaikilla alueilla toimii venäläisten pyörittämää mediaa.  

– Joskus he käyttävät ukrainalaisia brändejä, joskus he tuovat mukanaan omiaan, kuten Komsomolskaja Pravdan. 

Brovkon mukaan informaatiota salakuljetetaan miehitetyille alueille samaan tapaan kuin muutakin apua.  

Telegramista on kasvanut merkittävä uutislähde. 

– Telegramissa on paljon disinformaatiota. Siksi meidän medioidemme on absoluuttisen välttämätöntä olla kaikissa kanavissa ja tuoda esiin totuutta. 

Facebook taas on osoittautunut vähemmän käyttökelpoiseksi. Se rajoittaa sotaan liittyviä sisältöjä, ja Brovko epäilee, että venäläiset botit ilmiantavat ukrainalaissisältöä.  

– Eräs tuttuni halusi julkaista postauksen onnitellakseen tytärtään tämän syntymäpäivänä, mutta sekään ei mennyt läpi, kun tekstissä mainittiin Ukrainan voitto. 

”Mainosmarkkina on pienessä nousussa, mutta ei se tietenkään ole tarpeeksi.”

Ei-miehitetyillä alueilla ukrainalainen lehdistö on pystynyt ilmestymään jollakin tapaa, ainakin verkossa.  

Jopa lähes kokonaan miehitetyssä Zaporižžjassa, vapaalla puolella, ilmestyy edelleen riippumaton lehti, jos paperia vain on.  

– Olen pyytänyt heitä lähtemään, Zaporižžjaahan pommitetaan yötä päivää. Mutta henkilöstö ajattelee, että heidän täytyy jäädä tekemään journalismia ja tukemaan iäkkäitä sukulaisiaan, Brovko kertoo.  

Ongelmia kustannustoiminnassa on tietenkin paljon.  

Esimerkiksi lähes kaikki sanomalehtipaperi tuli ennen sotaa Venäjältä tai Valko-Venäjältä, ja paperipula on ollut paha. Toimitukset ovat joutuneet toimimaan kellareissa ja pitkiäkin aikoja ilman sähköä. Henkilöstöä on paennut ja sitä on mobilisoitu rintamalle. 

Mediamarkkina on pitkälti romahtanut, eikä kaikkialla ole ollut varaa toimittajien palkkoihin. Tilausmäärät ovat pudonneet, muun muassa koska ihmiset ovat joutuneet lähtemään kodeistaan. 

Mainosrahasta ei ole käytännössä mitään jäljellä lähellä sotatoimialueita. Sen sijaan lännempänä ja keskisessä Ukrainassa tilanne on parantumaan päin.  

– Hallitus tukee pienyrityksiä, jotka ovat siirtyneet miehitetyiltä alueilta länteen. Mainosmarkkina on pienessä nousussa, mutta ei se tietenkään ole tarpeeksi. Keskitymme nyt mainosmarkkinaan, sillä mainonta auttaa myös koko maan taloutta nousemaan.  

Se, että lehdet ylipäätään toimivat, johtuu avustuksista, joita ukrainalaismedia on saanut Euroopasta ja Yhdysvalloista.  

Myös suomalaiset kustantajat ovat keränneet ja lahjoittaneet tukea Ukrainaan. Medialiitto ja Uutismedian liitto ovat yhdessä pohjoismaisten liittojen kanssa perustajajäseniä Ukrainan median tukisäätiössä, jota pyörittää puolalaisen Gazeta Wyborcza -sanomalehden säätiö. Säätiö on kerännyt Ukrainaan rahaa tällä hetkellä lähes 900 000 euroa.

Ukrainalaisen median vastarinta saa monia muotoja. Oksana Brovko kertoo, että Hersonissa ukrainalainen painon työntekijä sääti painokoneita niin, että venäläisillä kesti noin kuukauden löytää osaaja, joka sai koneet taas pyörimään. 

Ennen sotaa ukrainalaisella aluelehdistöllä oli Oksana Brovkon näkökulmasta tyypillisiä lehdistön ongelmia. Printtilevikit laskivat, ja kustantajat koettivat löytää digitaalista ansaintaa esimerkiksi maksullisista sisällöistä. Liitto koetti auttaa tässä muun muassa järjestämällä koulutusta.  

Lehdistönvapausindeksissä maan tilanne toki näytti heikolta jo ennen sotaa. Toimittajat ilman rajoja arvioi Ukrainan median monimuotoiseksi, mutta varsinkin televisiokanavat ovat olleet oligarkkien otteessa.

Brovkon mukaan aluelehdistö voi kuitenkin työskennellä vapaasti ilman hallinnon väliintuloa. Hänen mukaansa lehdistö on myös sodan aikaan ollut kriittistä ja paljastanut korruptiota. 

Tärkeintä on, että suunta on oikea. Ukrainassa on viime vuosina kehitetty medialainsäädäntöä ja itsesääntelyä, ja aiemmin osin valtio-omisteinen aluelehdistö on siirtynyt yksityisomistukseen.  

Brovko uskoo Ukrainan median valoisaan tulevaisuuteen.  

– Meidän täytyy vain selvitä sodasta.

 ”Ihmiset haluavat käydä elokuvissa, syödä popcornia, käydä konserteissa.”

Kun sota alkoi, ukrainalaismedian verkkokävijämäärä moninkertaistui. Tilanne on kuitenkin tasaantunut.  

Oksana Brovko arvioi ukrainalaisten väsyneen sotasisältöihin. Ihmisillä on kova halu elää normaalia elämää. Edes sen verran normaalia, että lapsille uskaltaa iltaisin pukea pyjamat eikä päivävaatteita pommisuojaan siirtymistä varten. Jo tässä Brovkolla itsellään on ollut totuttelemista.  

– Ihmiset haluavat käydä elokuvissa, syödä popcornia, käydä konserteissa. Siksi meillä on juttuja myös kevyistä aiheista lehdissä. 

Samalla Brovkolla on kuitenkin yksi viesti suomalaismedialle.  

– Älkää väsykö rankkaan sisältöön Ukrainasta. Puhukaa sodasta ja siitä, mitä ihmisille tapahtuu. Tarvitsemme tätä informaatiotukea. 

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast