Postilain ensimmäinen vaihe on loppusuoralla, kun lakiesitys luovutettiin ministerille 16.3. Eduskuntaan lakiesitys menee syksyllä, joten vielä on aikaa miettiä lain vaikutuksia ja lobata omia näkökantojaan.
Kilpailun vapauttava postidirektiivi on suunniteltu toimimaan tiheästi asutetussa Keski-Euroopassa. Harvaan asutussa Suomessa ei uskota kilpailua syntyvän kuin tiheimmissä taajamissa ja sielläkin koskevan vain yrityskirjeitä.
Lehtijakelu on lain soveltamisen ulkopuolella. Sanomalehtialalla kuitenkin pelätään, että jakelukustannukset erityisesti harvaan asutuilla alueilla nousevat. Valtio voi turvata haja-asutusalueiden jakelun määräämällä yleispalveluvelvoitteen jollekin toimijalle, joka todennäköisimmin olisi Itella. Itella on kertomansa mukaan voinut tähän saakka tasata tiheään asuttujen alueiden jakelutuotoilla muiden alueiden jakelua. Tätä mahdollisuutta ei uudessa kilpailutilanteessa olisi. Siksi on mahdollista, että kaikkien tuotteiden jakeluhinnat nousevat, myös sanomalehtien.
Lehtiä jaetaan paljon, ja niiden määrä on aika tarkkaan tiedossa vuosi eteenpäin. Tämän pitäisi olla merkittävä tekijä mille tahansa jakeluyritykselle. Erityisesti kun pohditaan haja-asutusalueiden jakelupalveluiden turvaamista, lehtien tuoma peruskuorma pitää ottaa huomioon. Palvelutaso on turvattava viisipäiväisellä jakelulla ja hinnoittelun on oltava kohtuullinen.
Mahdollinen kustannusten nousu osuu voimakkaimmin paikallislehtiin. Niiden jakelukustannukset ovat jo nyt suhteellisen suuret, ja nousu voisi olla monelle kohtalokasta. Monipuolisen viestinnän näkökulmasta lehtien lakkauttamiset eivät ole toivottavia. On tärkeää, että kansalaisille turvataan mahdollisuus lukea oman alueensa lehteä.
Viestintäministeri Suvi Lindén ymmärtää sanomalehtien huolen ja on määrännyt kansliapäällikkö Harri Pursiaisen selvittämään lehtijakelun tulevaisuutta. Sanomalehtialan toive on, että lopputulos varmistaa haja-asutusalueiden ihmisille kunnolliset palvelut.
Jos yleispalvelukirjeen kulkunopeudeksi suunniteltu ”kahden yön yli” aika toteutuu, on sen jälkeen mahdollista yhdistää lehtien varhaisjakelu ja postin päiväjakelu joillain alueilla. Jakelukierrosten yhdistäminen toisi tehokkuutta. Jakelu pitää kuitenkin hoitaa sanomalehtien varhaisjakelun aikataululla eli niin, että lukija saa lehtensä aamulla 6.30 mennessä.
Kannustan lehtiä miettimään myös uusia ratkaisuja lehtien jakelussa.
Sanomalehtien jakelun turvaamisen vankin peruste on kansalaisten yhdenvertaisuus.
Tietoyhteiskuntahankkeissa korostuvat usein sähköiset palvelut. Silti ei voida unohtaa sitä, mikä merkitys painetuilla lehdillä on kuluttajille. Heidän pitää jatkossakin saada valita, missä muodossa tiedotusvälineitä käyttävät. Vaikka uusia lukualustoja kehitetään, eivät painetut lehdet ole häviämässä mihinkään. Perinteisen jakelun pitää toimia jatkossakin ja palveluista pitää kehittää tehokkaita ja laadukkaita.
