Viime kesän jälkeen norjalainen päivälehti Bergens Tidende on julkaissut yli 10 000 juttua kiinteistökaupoista.
Se on julkaissut verkkopalvelunsa erillisessä osiossa automaattisesti tuotetun jutun jokaisesta yksityisestä kiinteistökaupasta Bergenissä ja lähikunnissa.
Yksivuotissynttäreiden kynnyksellä uudenlainen sisältöosio oli tuonut lehdelle jo 800 uutta tilaajaa. Tulos jäi alle 1 000 tilaajan tavoitteen, mutta tilauksia tippuu nyt ilman lisätyöpanosta.
Projektia johtava Jan Stian Vold Bergens Tidendestä on erittäin tyytyväinen.
– Pienten tulovirtojen etsiminen on tärkeää mediataloille, hän sanoo.
Kiinteistöjutuista on pyritty tekemään journalismia eikä vain sen kaltaista sisältöä.
Ruotsalaisen United Robotsin kanssa luotu botti arvottaa uutisia. Se nostaa kiinnostavimmiksi rankkaamansa jutut BT:n verkon etusivulle ja kiinteistöosaston kärkeen. Botti luo myyviä otsikoita noin 100 mallin pohjalta ja tarttuu esimerkiksi dramaattisiin hinnannousuihin ja alueensa kalleimpiin kauppoihin.
Lisäksi se taustoittaa.
– Lukemalla yhden jutun saa aika hyvän käsityksen kiinteistömarkkinoista sekä Bergenin alueella että koko Norjassa, Vold kertoo.
Jokaiseen juttuun liitetään tekstiksi ja graafeiksi purettua tilastotietoa esimerkiksi asuntojen neliöhinnoista ja niiden kehityksestä sekä myyntiajoista kaupunginosan tai kaupungin tasolla. Jutuissa listataan alueiden kalleimpia kohteita myyntihintoineen. Tietoja voi verrata myös muiden Norjan kaupunkien trendeihin.
Kohteista kerrotaan osoite, kauppahinta, neliöt, myyjän nimi sekä ulkokuva kiinteistöstä. Robotti liittää juttuun automaattisesti joko ilmasta tai kadulta otetun kuvan, joka on peräisin norjalaisesta tietopankista tai Googlen palveluista.
”Päätös kiinteistökaupoilla voi olla tärkein taloudellinen päätös koko elämän aikana. Joten kyllä, tämä on tärkeää informaatiota ja journalismia.”
Nimien julkaisu asuntokauppauutisissa puhuttaa. Suomessa JSN antoi kesällä langettavan Östnyland-lehdelle siitä, että se julkaisi asuinkiinteistön ostaneen yksityishenkilön nimen yhdessä tämän osoitteen kanssa.
Nimet oli julkaistu teemaliitteessä osana listausta, joka kattoi tiedot valittujen neljän kunnan alueella tehdyistä vähintään 150 000 euron arvoisista kiinteistönluovutuksista. Julkiset tiedot oli ostettu Maanmittauslaitokselta.
Bergens Tidendekään ei ole säästynyt kupruilta. Aluksi BT julkaisi automatisoiduissa jutuissa myyjän nimen lisäksi ostajan nimen, mistä se luopui hyvin pian. Kävi ilmeiseksi, että on paljon ihmisiä, jotka eivät eri syistä halua osoitettaan julkisuuteen.
Edelleen pari kertaa kuussa asunnon myyjä ottaa yhteyttä ja pyytää nimensä poistamista jutuista. Jan Stian Vold on suostunut pyyntöihin, vaikkei pidäkään ratkaisua kovin ”periaatteellisena”.
Bergens Tidendellä on pitkä perinne kiinteistöjen myyntitietojen julkaisussa.
– Tiedot ovat julkisia ja olemme julkaisseet niitä printtilehden listauksissa vuosikymmeniä. Mutta nyt kun tiedot ovat verkkojutussa talon kuvan ja nimen kanssa, se voi tuntua hieman tunkeilevammalta, Vold pohtii.
Hän pitää uutta palvelua joka tapauksessa paitsi ansainnan näkökulmasta myös journalistisesti kestävänä.
– Päätös kiinteistökaupoilla voi olla tärkein taloudellinen päätös koko elämän aikana. Joten kyllä, tämä on tärkeää informaatiota ja journalismia.
Loppukesästä BT alkoi julkaista verkossa myös automatisoituja uutisia paikallisten yritysten tulostiedoista. Se tarkoittaa jälleen tuhansia yrityksiä ja valtavaa määrää juttuja paljolti samalla logiikalla: avainluvuista automatisoidaan grafiikkaa ja tuloksia verrataan muiden suoriutumiseen.
– Toivon, että pystymme luomaan jotain, jolla on arvoa lukijoille. Siitä automaattisessa journalismissa on kyse.
