Maakunnallinen kattavuus ja reagointinopeus paranivat, kun Savon Sanomat, Iisalmen Sanomat ja Warkauden Lehti aloittivat verkkoyhteistyön loppukeväästä. Nyt mukaan on liittynyt myös Pieksämäen Lehti.
Mediatalo Keskisuomalaisen strategia uusien tilaajien saamiseksi konkretisoitui toukokuussa Pohjois-Savossa, kun Savon Sanomat, Iisalmen Sanomat ja Warkauden Lehti yhdistivät verkkosisältönsä. Viikko sitten verkkoyhteistyöhön liittyi mukaan myös Pieksämäen Lehti.
Yhteistyö tarkoittaa sitä, että Iisalmen Sanomien, Warkauden Lehden ja Pieksämäen Lehden verkkosisällöt ilmestyvät Savon Sanomien verkkopalvelussa. Jokaisella lehdellä on verkkopalvelussa oma etusivunsa, mutta kunkin lehden tilaaja voi lukea myös muiden lehtien verkkosisältöjä.
– Uudistuksen jälkeen Savon Sanomien verkkotoimitus koordinoi lehtien etusivuja ja hoitaa verkkopäivystyksen oman alueen uutisoinnissa. Tästä syystä Iisalmen Sanomat on nyt verkossa reaaliaikaisempi ja nopeampi, kertoo Iisalmen Sanomien päätoimittaja Kari Angeria.
”Aluelehtien maksumuuri tiukkeni entisestään ja kattaa nyt jopa 90 prosenttia sisällöstä. Tämä on vaikuttanut jonkin verran kävijämääriin.”
Savon Sanomien digipäällikkön Jussi Murtasaaren mukaan isommilta ongelmilta on vältytty, mutta pientä petrattavaa löytyy.
– Joskus Savon Sanomien verkkotoimitus unohtaa nostaa aluelehtien levikkialuetta koskevia juttuja niiden etusivuille, tai vastaavasti unohdetaan poimia aluelehtien sivuilta juttuja Savon Sanomien etusivulle. Voisimme nostaa aluelehtien sisältöjä myös hieman rohkeammin Savon Sanomien some-kanaviin, Murtasaari sanoo.
Iisalmen Sanomissa lukijat ovat kiitelleet uudistusta ja aiempaa laajempaa verkkotarjontaa. Kävijämäärissä on kuitenkin huomattu pieni kupru.
– Aluelehtien maksumuuri tiukkeni entisestään ja kattaa nyt jopa 90 prosenttia sisällöstä. Tämä on vaikuttanut jonkin verran kävijämääriin. Toisaalta tätä on voitu jo nyt kampittaa esimerkiksi paremmalla verkko-otsikoinnilla, Angeria kertoo.
Uudistuksen kustannukset olivat maltilliset, sillä ulkopuolisia investointeja ei tehty. Sisältöihin liittyvät asiat käsiteltiin lehtien toimitusten kesken ja teknisestä toteutuksesta vastasi Mediatalo Keskisuomalaisen digiyksikkö.
”Mediamurroksen jatkuessa pienille toimituksille ainoa keino olla uskottava verkossa on tehdä yhteistyötä.”
Murtasaari on mielissään siitä, että yhteisestä verkkopalvelusta löytyy aiempaa enemmän maakunnallista sisältöä.
– On mukavaa katsella maakunnallisesti vahvaa verkkopalvelun etusivua, jossa on uutisia ympäri maakuntaa. Tämä on mahdollista, kun kolme lehteä toimii samassa verkkopalvelussa.
Elokuun puolivälissä maakunnallinen kattavuus laajeni Etelä-Savon puolelle, kun Pieksämäen Lehti liittyi mukaan verkkopalveluun.
Murtasaari ei vielä osaa arvioida, kuinka isoksi verkkoyhteistyön on järkevää kasvaa.
– Käymme varmaankin laajentumisesta keskustelua Savon Median sisällä myöhemmin syksyllä, Murtasaari sanoo.
Savon Media on Keskisuomalainen-konsernin alueellinen yhtiö, johon kuuluu toistakymmentä lehteä.
Kari Angerian mukaan verkkoyhteistyö on pienille lehdille elinehto.
– Mediamurroksen jatkuessa pienille toimituksille ainoa keino olla uskottava verkossa on tehdä yhteistyötä. Omat resurssit ovat liian kapeat.
Uudistuksesta on tärkeää viestiä avoimesti, sitouttaa henkilöstö mukaan ja ymmärtää se, ettei valmista tule kertaheitolla. Näin vinkkaavat Angeria ja Murtasaari verkkoyhteistyöstä.
– Kannattaa heti alkuun miettiä, keitä kaikkia yhteistyö koskee ja millä tavalla. Sitten vain avointa tiedottamista ja palaveria sidosryhmien kanssa. Tällä tavalla saadaan hankkeelle myönteistä imua, Murtasaari sanoo.
Hän kuunteli herkällä korvalla erityisesti Savon Sanomien verkkotoimitusta, joka uudistuksen jälkeen hallinnoi yhteistä verkkopalvelua.
Tärkeintä on Murtasaaren mukaan kuitenkin ymmärtää se, ettei verkkoyhteistyö ole projekti, jolla on alku ja loppu.
– Se on ennemmin prosessi. Tästä oli valtavasti apua, kun lanseeraus oli tehty. Joitakin pieniä teknisiä ongelmia ja sisältöyhteistyön viilausta ilmeni, mutta kun olimme varautuneet tähän, niin asiat sujuivat kivuttomasti.
Myös Angeria kehottaa varautumaan jatkuvaan kehittämiseen.
– Kaikkia asioita ei voi koskaan ennakoida, saati tehdä etukäteen. Pitää tehdä päätös siitä, mitä kohti mennään ja ratkoa matkan varrella ongelmia.
