Sulje

Jani Halme

Nettiporno ei enää näytä tietä tulevaisuuteen

innovaatiot

Hämmentävän moni digitaalisen median innovaatio on syntynyt aikuisviihteen puolella, kirjoittaa Jani Halme.

1400-luvulla muuan Johannes Gutenberg kehitti kirjapainotekniikan ja hyödynsi sitä Raamattujen tekemiseen. Suurta yleisöä tosin kiinnosti tyystin toisenlainen kerronta. Aikuisten roiseja runoja sisältäneiden pikku vihkojen menekki oli ensimmäisestä päivästä alkaen niin hurjaa, että tuhmia tekstejä varten päädyttiin rakentamaan oma erillinen painokone. Koska Gutenbergillä ei ollut tarkkaa tietoa yläkerran herran kannasta uuteen liiketoimintaan, sijoitettiin uusi painolinjasto varmuudeksi eri rakennukseen kuin Raamattuja painanut kone.

Ilmiö toistui, kun valokuvaus keksittiin. Ihmiset otattivat valokuvaamoissa perhepotrettejaan, mutta yllätyshitiksi nousivat maalaustaiteen opiskelijoiden tarpeisiin kehitetyt kuvasarjat alastomista malleista. Kuvataiteita kohtaan koetun kiinnostuksen laajuus paljastui vasta, kun kuvia alettiin löytää monien Krimillä ja Yhdysvaltain sisällissodassa 1800-luvulla kaatuneiden tavaroista. Liikkuvan kuvan hyödyntämisessäkään ei aikailtu. Maailman ensimmäinen elokuva Juna saapuu asemalle esitettiin Pariisissa tammikuussa 1896. Vain kahta kuukautta myöhemmin tehtiin maailman ensimmäinen eroottinen elokuva Le Coucher de la Mariée, jossa hääyötään viettävä morsian riisuu vaatteitaan.

”Nettimainonnan kaikki perusperiaatteet on nekin luotu pornoteollisuudessa.”

Digimediassa pornoteollisuudesta tuli mediakentän vaiettu suunnannäyttäjä. Hämmentävän moni netin suuri keksintö on alun perin syntynyt pornoteollisuudessa. Näitä ovat muun muassa livevideolähetykset, jotka Facebook Liven ja Periscopen myötä yleistyivät vasta viime vuosina. Hollantilainen Red Light District -palvelu teki sen vuonna 1997. Sama yritys striimasi videokuvaa perusselaimessa jo kaksi vuotta aiemmin. Netflixin ja Yle Areenan läpilyönti tapahtui yli vuosikymmen myöhemmin.

Nettimainonnan kaikki perusperiaatteet on nekin luotu pornoteollisuudessa. Alalla reagoitiin bannerimainonnan hinnoittelun haasteellisuuteen jo 1996. Tuolloin Cybererotica -nimisessä firmassa koodattiin maailman ensimmäinen verkon analytiikkaohjelma. XXX Counter -ohjelmiston avulla pystyttiin arvottamaan mainosnäyttöjen oikeaa hintaa. Samalla yhtiö kehitti CPA eli Cost-Per-Action -hinnoittelumallin, jota kaikki mediayhtiöt nykyään käyttävät. Cybererotica edisti myös verkkomaksamisen turvallisuutta. Se loi väliportaaseen perustuvan toimintamallin, jonka Elon Muskin väitetään kopioineen PayPaliksi. Teslan perustajan vauraus perustuu tuon maksupalvelun myyntiin eBaylle yli miljardilla dollarilla.

Maksujärjestelmiä kelpasi kehittää: olihan porno ensimmäinen sisältö, josta oltiin valmiita maksamaan digitaalisen median aikakaudella. Huippuvuosi oli 2006, jolloin Time-lehti laski toimialan liikevaihdoksi peräti 97 miljardia dollaria. Se on enemmän kuin Googlen, Amazonin, Applen ja Microsoftin yhteenlaskettu tulos samana vuonna. Sitten bileet loppuivat.

”Etukeno ei auttanut pornoalaa selviytymään tube-aikakaudesta.”

Etukeno ei auttanut alaa selviytymään tube-aikakaudesta. 2000-luvun alussa RedTube-videopalvelu antoi kenen tahansa ladata videoita ilmaiseen palveluunsa. Tekijänoikeuksien perään ei kyselty. Videoita ja kävijöitä tuli, mutta raha ei seurannutkaan perässä. Ilmaisuuteen tottuneita ihmisiä ei saatu enää maksamaan yhtään mistään eikä isoja käyttäjämääriä saatu käännettyä mainoseuroiksi. Alan voitot luhistuivat mitättömiksi.

Mainostajat kaihtavat alastomuuden äärellä mainostamista etenkin eettisistä syistä. Toinen syy on digimedian vallitseva ostotapa, joka perustuu automatisaatioon ja käyttäytymisdataan. Mainostajaa ei netissä kiinnosta verkkomedian kokonaissuosio, vaan mahdollisuus mikrokohdentaa viesti kuluttajasta kerätyn tiedon perusteella. Laadukas sisältö on siis mainostajalle seksihelleviihdettä arvokkaampaa. Jos uutismedian nettistrategia perustuu vain klikkien hakemiseen ja vietteihin vetoamiseen, on niillä edessään pornofirmojen kohtalo.

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Kommentit