Sulje

Sari T. Tiiro

Naisten ääni kuuluu paikallislehdissä

journalismi

Naisten osuus tasa-arvorobotin seuraamissa suomalaisviestimissä vaihteli viime vuonna 20 prosentista vajaaseen 40 prosenttiin, kertoi Suomen Lehdistö (1/2019). Ilokseni voin jakaa valoisamman tiedon: suomalaisissa paikallislehdissä naisten ääni kuuluu vahvemmin.

Tieto on peräisin Haaga-Helia ammattikorkeakoulun journalismin opiskelijoilta, jotka ovat valinneet maan parhaat paikallislehdet vuosina 2016–2018 Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta.

Raatityön aluksi opiskelijat ovat eritelleet kilpailuihin osallistuvien paikallislehtien printtinumerot juttu jutulta ja laskeneet myös sukupuolten osuuden henkilölähteistä: naisten osuus on ollut keskimäärin 45 prosenttia kolmena vuonna peräkkäin.

Lehtikohtainen vaihtelu on tosin ollut melkoista: alimmillaan naisten osuus on ollut nippa nappa 20 prosenttia, korkeimmillaan yli 70 prosenttia.

Henkilölähteeksi on laskettu henkilö, jota printtilehden jutussa on haastateltu tai muutoin kuultu esimerkiksi tiedotustilaisuudessa tai tapahtumassa – siis ihminen, jonka ääni on päässyt kuuluviin. Robotti taas laskee digijutuissa mainitut henkilönnimet ja sukupuoleen viittaavat sanat (kuten äiti, veli jne.).

”Tietokantaan on kertynyt kolmena vuonna yhteensä lähes 10 000 eriteltyä juttua. Määrä on komea, ja mikä tärkeintä, erittely on tehty ihmisaivoin ja luettua ymmärtäen.”

Ovatko paikallislehdet siis tasa-arvoisempia kuin muu media?

Paikallislehtikilpailuun osallistuneiden lehtien sisällönerittelytietokantaan on kertynyt kolmena vuonna yhteensä lähes 10 000 eriteltyä juttua. Määrä on komea, ja mikä tärkeintä, erittely on tehty ihmisaivoin ja luettua ymmärtäen.

Näistä syistä voin sisällönerittelyä ohjanneena opettajana pitää tulosta – naisten osuus henkilölähteistä keskimäärin 45 prosenttia – luotettavana. Samaan syssyyn rohkenen väittää, että paikallislehtien jutuissa sukupuolten tasa-arvo toteutuu paremmin kuin robotin seuraamien päivälehtien sisällöissä.

”Rohkenen väittää, että paikallislehtien jutuissa sukupuolten tasa-arvo toteutuu paremmin kuin robotin seuraamien päivälehtien sisällöissä.”

Määrällinen laskenta kertoo kuitenkin vain osatotuuden, kuten tämän lehden vs. päätoimittaja Noora Autio totesi pääkirjoituksessaan (SL 1/2019). Paikallislehdistä tiedetään jo nyt enemmän ja syvemmin, sillä opiskelijat ovat eritelleet myös, missä rooleissa henkilölähteet jutuissa esiintyvät.

Naiset ovat selvänä enemmistönä sekä sosiaali- ja terveysalan että koulutuksen ja kasvatuksen ammattilaisissa. Myös taiteilijoissa naisten osuus on hieman suurempi kuin miesten.

Urheilijoissa ja valmentajissa ero on suurimmillaan: miesten osuus henkilölähteistä on yli kaksinkertainen naisiin verrattuna. Miesten ääni kuuluu naisia useammin myös talouden ja elinkeinoelämän edustajina.

Kiintoisaa on sekin, missä rooleissa eroa ei ole: kuntapäättäjinä, kauppiaina, yrittäjinä ja tutkimustiedon asiantuntijoina naisten ääni paikallislehdissä on yhtä vahva kuin miesten.

Vuoden 2018 paikallislehtikilpailun yhteydessä opiskelijat erittelivät myös naisten näkyvyyttä valokuvissa. Jutuissa, jotka sisälsivät henkilökuvia, näkyi useammin nainen kuin mies.

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Kommentit