Uusimman Suomen Lehdistön printtilehden (SL 1/19) juttuihin haastatelluista on naisia 45 prosenttia. Edellisessä numerossamme naisia oli 38 prosenttia.
Olemme uskoneet, että meillä molempia sukupuolia haastatellaan tasapuolisesti. Arviomme on osoittautunut vääräksi, ja lupaamme kiinnittää asiaan jatkossa enemmän huomiota, kuten moni muukin media on nyt päättänyt tehdä. Esimerkiksi Yle kertoi äskettäin kirjaavansa jokaisesta lähetyksestä ja jutusta tiedon, mitä sukupuolta haastateltavat edustivat.
Suomen Lehdistön tulos on kuitenkin parempi kuin monissa sanomalehdissä.
Helsingin Sanomat on tehnyt noin vuoden verran töitä sen eteen, että naisten osuus kasvaisi. Silti naisia on lehden jutuissa yhä keskimäärin vain kolmannes.
Pyysimme tasa-arvobotin kehittäneeltä Prognosis-yhtiöltä sen seuraamien suomalaismedioiden prosenttiluvut vuodelta 2018 (SL 1/19, sivu 6). 15:ssä eri mediassa naisten osuus keikkui 20–38,7 prosentissa. Tarkat luvut löytyvät verkkojutustamme.
”Nais- ja mieshaastateltavien mekaaninen laskeminen on vasta ensimmäinen askel kohti sukupuolten tasa-arvoa journalismissa.”
Naisia ja miehiä on lähes yhtä paljon. Elämme tasa-arvoon pyrkivässä yhteiskunnassa, jossa naisia myös työskentelee tärkeissä tehtävissä yhä enemmän. Lehdet eivät anna oikeaa kuvaa meitä ympäröivästä maailmasta, jos jutuissa esiintyy selvästi enemmän miehiä.
Meidän kaikkien toimittajien pitäisikin pysähtyä miettimään, keitä otamme haastateltaviksi. Usein on mahdollisuus valita samaan aiheeseen yhtä hyvin perehtynyt nainen tai mies. Joissakin aiheissa mies-enemmistöä on kuitenkin vaikea muuttaa. Esimerkiksi meillä miesten esiintyvyyteen vaikuttaa se, että heitä on edelleen enemmistö mediatalojen johtotehtävissä.
Nais- ja mieshaastateltavien mekaaninen laskeminen on vasta ensimmäinen askel kohti sukupuolten tasa-arvoa journalismissa. Olennaista olisi pohtia, millaisissa rooleissa sukupuolet esiintyvät: aktiivisina tekijöinä vai passiivisina kohteina. Merkitystä on myös sillä, siteerataanko henkilöä kerran vai kymmenen kertaa. Esimerkiksi uusimman lehtemme henkilöhaastattelussa Inka Partasesta (SL 1/19, s. 8) on yksi nais- ja yksi mieshaastateltava, mutta juttu kertoo naisesta.
Toki kannattaa seurata sitäkin, miten sukupuolten tasa-arvo toteutuu esimerkiksi kolumnistien kohdalla. Uusimmassa numerossamme kolumneissa ja henkilökohtaisilla palstoilla ääneen pääsee neljä naista ja kolme miestä. Siihen voimme olla tyytyväisiä.
