Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on myöntänyt hakemuksien perusteella tukea uutismedioille yhteensä 7 miljoonaa euroa. Tuensaajat ja yhtiöiden saamat tukisummat julkaistiin maanantaina.
Suhteellisesti suurimpia voittajia tukien jaossa ovat itsenäiset paikallislehdet, joissa työskentelee useampia toimittajia. Esimerkiksi 5,5 hengen toimituksen työllistävää paikallislehti UutisOivaa kustantava Präntti Oy saa reilun 123 000 euron tuen. Päätoimittaja-toimitusjohtaja Katri Linnikko sanoo tukipäätöksen yllättäneen ”todella positiivisesti”.
– Tämä antaa meille digisiirtymässä selkänojaa luoda uutta journalistista sisältöä.
Hän sanoo, että UutisOivan peitto printissä on hyvä, mutta digitilaajien, erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten, määrää pitäisi saada lisättyä.
– Se toisi jatkuvuutta tuleviin vuosiin, joten on tämä iso mahdollisuus.
Linnikko pohtii, että lehti voisi käyttää rahaa esimerkiksi nuorille suunnattujen sisältöjen tekemiseen sekä tutkivan journalismin vahvistamiseen. Hän ei vielä suunnittele uusien toimittajien palkkaamista, mutta pohtii esimerkiksi freelance-ostojen lisäämistä ja sitä, että oma toimitus voisi ensi vuonna käyttää entistä enemmän aikaa vaativampien juttujen tai juttusarjojen tekemiseen.
Linnikko muistuttaa, että kustannusten noustessa kertaluonteinenkin tuki auttaa jatkuvuuden ylläpitämisessä.
– Postin kanssa neuvotellessa olemme aina häviäjiä ja vähän hampaattomia, hän sanoo.
Yhtiöille maksettava kertaluonteinen tuki on tarkoitettu toimituksellisen työn kulujen kattamiseen eli käytännössä toimittajien palkkoihin ja freelance-palkkioiden maksamiseen.
Traficomin asiantuntijan Artturi Kavajan mukaan 7 miljoonan euron kokonaistukipotti jaettiin uutismediayhtiöille niiden työntekijämäärän ja freelancereille maksamien palkkioiden perusteella. Freelance-palkkioissa jokainen 70 000 euroa katsottiin yhdeksi henkilötyövuodeksi. Enintään neljä toimituksellista työtä tekevää henkilöä työllistävät yritykset saavat tuen 1,3-kertaisena.
Täyden 200 000 euron tukipotin saa yhteensä 14 mediakonsernia. Kolmessa konsernissa täysi tukipotti jakautuu useammalle tytäryhtiölle.
Ilmajoki-lehden toimitusjohtaja-päätoimittaja Jussi Äärynen kuulee yhtiön saamasta 93 500 euron tuesta haastattelupyynnön yhteydessä ja vaikuttaa yllättyneeltä ja helpottuneelta. Hän sanoo lehden odottaneen ehkä kolmasosaa nyt myönnetystä summasta.
– Tämä on aivan todella merkittävä, voi suoraan sanoa. Monelta huolelta nyt vältytään, joten ihan oikeaan kohtaan tuli, hän kommentoi.
Esimerkiksi paino-, paperi- ja jakelukustannuksien nousun vuoksi Äärynen pitää Ilmajoki-lehdelle nyt tulevaa tukea merkityksellisenä.
Myös Lauttakylä-lehteä kustantavan Huittisten Sanomalehti Oy:n toimitusjohtaja Marika Wolff on ”tosi yllättynyt” tuen määrästä ja sanoo sen tulevan tarpeeseen.
– Koronavuodet ovat olleet todella rankkoja, kuten kaikilla muillakin. Lukijamäärät verkossa ovat kasvaneet, ja se tietysti vaatii enemmän paukkuja toimitukseen. On hienoa, että juuri toimittajia tuetaan nyt rahallisesti.
Lauttakylä-lehden toimituksessa työskentelee 3,5 ihmistä, ja Wolff aikoo myöhemmin käydä päätoimittaja Heli Lehtelän kanssa keskusteluja siitä, mihin tukisummaa aiotaan kohdistaa.
Joka tapauksessa Wolff toivoo, että ”sekamelskavuosien” jälkeen ensi vuonna olisi viimein mahdollisuus keskittyä arjen tekemiseen. Lauttakylä-lehdessä on ollut mediamyyjiin kohdistuneita lomautuksia ja Wolff toivoo, että toimituksellisen työn tukemisen avulla lomautuksilta ensi vuonna vältyttäisiin.
Traficomin Kavajan mukaan yhtiöt voivat hakea niille nyt myönnetyn tuen maksatusta ensi vuonna sen jälkeen, kun yhtiön maksamien palkkojen ja palkkioiden yhteissumma ylittää myönnetyn tukisumman. Samalla yhtiöiden on tehtävä Traficomille selvitys siitä, mihin tukirahat käytetään.
Kavaja muistuttaa, että vaikka Suomessa nyt jaetaan 7 miljoonan euron kertatuki uutismedioille, muissa Pohjoismaissa vastaavat tuet ovat kymmeniä miljoonia euroja vuodessa.
Medialiiton toimitusjohtajan Jukka Holmbergin mukaan nyt jaettavalla tuella saadaan jo tuntuvia kertaluonteisia vaikutuksia osaan uutismediaa, puhumattakaan siitä jos tuki olisi muiden Pohjoismaiden tasolla.
Holmberg ei kuitenkaan pidä tämänkaltaista tukimallia toimivana pysyvästi, koska se kohtelee uutismedioita epätasa-arvoisesti ohjaamalla tukea tiettyihin yhtiörakenteisiin.
– Kritisoimme tässä sitä EU-sääntelystä johtuvaa valuvikaa, että pienet lehdet isoissa konserneissa jäävät lähes ilman tukea ja samankaltaiset lehdet pienemmissä yrityksissä saavat moninkertaisen tuen.
