Älypuhelimeensa keskittynyt ihminen on tutuista tutuin näky, milloin ja missä tahansa. Hyvä tieto sanomalehdille on, että hän entistä useammin keskittyy jonkin lehden juttuun. Vielä todennäköisempää tämä on, jos hän on nuori tai nainen.
Tiedot selviävät toista kertaa tehdystä Suomalaisten sanomalehtisuhde -tutkimuksesta, jossa haastateltiin tuhatta 15–74-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen teki IRO Research Oy Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta.
Printtilehden lukeminen on edelleen ylivoimaisesti suosituinta, mutta mobiililaitteet ovat kovia nousijoita. Ja edelleen: vaikka suurin osa tuhannesta vastaajasta arvioi viidenkin vuoden päästä lukevansa paperilehteä, ennusteessakin osuuksiaan kasvattavat nimenomaan mobiililaitteet.
Sanomalehtien kehitystyössä ja strategioissa on nyt tärkeää ottaa huomioon, että älypuhelin on entistä useammalla koko ajan käden ulottuvilla.
Sanomalehtien kehitystyössä ja strategioissa on nyt tärkeää ottaa huomioon, että älypuhelin on entistä useammalla koko ajan käden ulottuvilla. Jatkossa niissä on varmasti nykyistä enemmän arkea helpottavia, esimerkiksi maksamiseen ja henkilötunnistukseen liittyviä ominaisuuksia. Ihmisen ja kännykän suhteen voi olettaa vain tiivistyvän.
Suomalaisten sanomalehtisuhde -tutkimuksen tuloksissa näkyy hyvin se, miten monissa käytettävyyteen, tiedollisen pääoman kasvattamiseen ja henkilökohtaiseen kokemukseen liittyvissä ominaisuuksissa painettu sanomalehti on täysin ylivoimainen.
Lehdet osaavat printin. Printin loisto-ominaisuuksien siirtäminen uusiin kanaviin ei ole helppoa.
Silti myös niitä ajatellen sanomalehdillä on jo olemassa olevat valttinsa, sillä ne ovat parhaita paikallisia uutiskoneita. Kun tähän liittää tiedon, että kevyestä sisällöstä kasvanut BuzzFeed rekrytoi kovia uutistoimittajia huomattuaan uutisten vetovoiman verkkoseuraamisessa, kannattaa paikallisten, omankielisten tekijöiden uskoa itseensä.
Myös sanomalehtisuhteestaan kertoneet suomalaiset vahvistivat, että toimittajien työlle on kysyntää.
Tutkimuksessa näkyy viime vuodesta kasvanut yleisöryhmä, joka viiden vuoden päästä aikoo seurata vain verkon ilmaispalveluita. Ilmaisuus on kuitenkin huono, lyhytnäköinen ja lopulta kaikille kuluttajille kostautuva harha.
Maito ei tule meijeristä vaan edelleenkin jonkun hoitamasta lehmästä, ja kunnon sisällön takana ovat aina oikeat tekijät, ei ”ilmainen verkko”, Facebook tai uutisaggregaatti.