Varsinkin englanninkielisessä mediamaailmassa suositut podcastit ovat lyömässä läpi Suomessakin. Podcastit ovat verkossa julkaistavia äänitiedostoja, joita kuunnellaan useimmiten älypuhelimella. Monissa suomalaisissa sanomalehdissä tehdään tällä hetkellä ensimmäisiä podcast-kokeiluja.
Jossain vaiheessa törmätään kuitenkin kaikkein suurimpaan ja samalla vaikeimpaan kysymykseen: miten podcasteilla voi ansaita?
Omaa podcast-tuotantoyhtiötään pyörittävä ja laajasti podcast-kenttään perehtynyt Olli Sulopuisto arvioi, että Suomen kokoisella markkina-alueella podcastin saaminen kannattavaksi on hankalaa, mutta ei mahdotonta. Tässä neljä mahdollista ansaintamallia:
1. Mainosten myyminen
Periaatteessa yksinkertaisin tapa muuttaa podcast rahaksi on myydä siihen mainoksia. Audiosisältöjen kuluttaminen saattaa olla keskittyneempää kuin paperilehden jutun tai verkkojutun lukeminen, joten podcast-mainoksen kontaktihinta voi olla sanomalehtien tavallista mainontaa korkeampi.
Ongelmaksi saattaa muodostua mainoksen toteutus. Kaikilla yrityksillä ei ole kokemusta tai osaamista audiomainoksen tekemiseen. Yleisesti on tapana, että podcastin juontajat lukevat mainoksia itse.
– Se voi kuitenkin olla journalistille hankalaa, sanoo Sulopuisto.
Journalistin ohjeiden mukaan ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Riippumattomuus yleisön korvissa voi vaarantua, jos sama ihminen lukee mainoksia ja jatkaa heti perään journalistisella sisällöllä.
Mainosmyynti kuitenkin toimii, jos kyseessä on maailman suosituin podcast, kuten The New York Timesin The Daily, jota kuuntelee jopa viisi miljoonaa eri kuuntelijaa kuukausittain. New York Timesilla on käytössään maksumuuri, mutta The Daily on vapaasti saatavilla lehden sivuilla sekä suosituimmissa podcastien striimauspalveluissa. Vanity Fair -lehden haastatteleman lähteen mukaan The Daily tuo tänä vuonna vähintään 10 miljoonan dollarin mainostulot lehdelle.
2. Maksumuuri kahteen suuntaan
Toinen mahdollisuus on julkaista podcastia niin, että sen uusin tai uusimmat jaksot ovat saatavilla ilmaiseksi, mutta arkisto on maksumuurin takana julkaisun omilla sivuilla.
– Silloin idea on, että himokuuntelija muuttuu maksavaksi tilaajaksi, Sulopuisto sanoo.
Tämä malli ei kuitenkaan toimi uuden podcastin kanssa, koska jaksoja on oltava arkistossa niin paljon, että niistä ollaan valmiita maksamaan.
”Jos podcast on heti maksumuurin takana, yleisö ei välttämättä löydä sitä.”
Maksumuuria voi hyödyntää myös toiseen suuntaan. Esimerkiksi jo kertaalleen mainittu New York Times julkaisi terroristijärjestö ISISin vaiheista kertovan The Caliphate -podcastinsa ensin vain lehden omassa sovelluksessa tilaajille. Myöhemmin se tuli yleiseen jakeluun. Tämä ansaintamalli vaatii kuitenkin pohjalle kunnollista tilaajamassaa, jotta uudet jaksot leviävät mahdollisimman laajalle.
– Jos podcast on heti maksumuurin takana, yleisö ei välttämättä löydä sitä.
3. Musta laatikko -malli
Kolmantena esimerkkinä Sulopuisto nostaa esiin live-tilanteen ja podcastin yhdistämisen. Hän puhuu Musta laatikko -mallista Helsingin Sanomien suosittujen esitysten mukaan.
Tässä mallissa yleisölle myydään pääsylippuja livetapahtumaan, josta nauhoitetaan myös podcast. Kuuntelijat eivät varmaankaan maksaisi pääsylipun hintaa pelkästään podcastin kuuntelemisesta, mutta livetilanteeseen liittyvistä elämyksistä maksukortti saattaa viuhua herkemmin.
4. Jatkuva rahoitus
Yhtenä vaihtoehtona on jatkuvan rahoituksen malli. Verkosta löytyy palveluita, joiden kautta sitoutunut ja innokas kuuntelija voi tukea podcastia haluamallaan kuukausisummalla. Kuukausimaksujen vastineeksi podcastin tekijä voi tarjota erilaisia etuja, esimerkiksi mahdollisuuden kuunnella uusin jakso ennen suurta yleisöä tai vaikkapa podcastiin liittyviä oheistuotteita.
> Lue uusimmasta Suomen Lehdistön numerosta, millaisia podcast-kokeiluja sanomalehtitalot parhaillaan tekevät.
