Tilaa Uutiskirje!

Miksi Suomeen ei synny journalistisia startupeja?

Verkkojournalismissa hengissä selviytyminen on menestymistä. Siitä ei ole siksi satumaisen tuottoisaksi bisnekseksi, jota sanomalehdet olivat kulta-aikoinaan.

Näkökulmat

Kirjoittaja on vapaa toimittaja, tietokirjailija ja kouluttaja.

Kaikki median startupit ovat epäonnistuneet. Mediastartup Uuden Jutun podcast-jakson otsikko herätti huomioni. Koska olen itse ollut perustamassa Suomen pitkäikäisintä journalistista startupia Long Playta, kuuntelin jakson saadakseni tietää, miten olimme epäonnistuneet.

Tätä jaksossa ei kuitenkaan kerrottu. Otsikko perustui satunnaiseen lausuntoon Nyt-liitteen hautajaisbileissä. Se oli siis klikkiotsikko vailla katetta! 

Long Play ei tietenkään ole epäonnistunut, koska se on edelleen hengissä. Miksikään startupiksi 11-vuotiasta yritystä ei voi enää sanoa. Mutta on totta, että verkkojournalismissa hengissä selviytyminen ja maltillinen kasvu on itse asiassa menestymistä. Palaan tähän pointtiin vielä. 

Olin ilahtunut kuullessani Uudesta Jutusta. Long Playn perustamisen jälkeen elättelin toiveita, että alalle tulisi muitakin uusia yrittäjiä. Suomalainen mediakenttä oli jo tuolloin varsin keskittynyttä ja sisällöt alkoivat samankaltaistua. Ajattelin, että tilaa on. 

Sain odotella pitkään. Uutisraivaaja-kilpailua, jonka voiton turvin Long Playkin pystyi rakentamaan oman julkaisualustan, on kiittäminen pitkäjänteisestä työstä mediainnovaatioiden tukemisessa. Mutta harva Uutisraivaaja-voittaja on pyrkinyt tekemään journalistisia sisältöjä. Voittajista tällainen on Rare, joka tekee somejournalismia ja rahoittaa toimintaansa kaupallisilla yhteistöillä. Raren lisäksi asemansa on vakiinnuttanut Must Read, joka suuntaa sisältönsä pienehkölle yhteiskunnallisten vaikuttajien piirille.  

Journalistisen startupin, tai ylipäätään uuden julkaisun, perustaminen on tehty Suomessa todella vaikeaksi. Tai ehkä sitä ei ole tarkoituksella tehty, mutta ei vain ole tullut päätöksentekijöiden mieleen, että myös uusia journalistisia medioita voisi olla tarpeen perustaa. 

Business Finland kelpuuttaa vain ideoita, jotka voi viedä maailmalle, ja suomenkielinen journalismi on harvemmin tällaista. Mediatukia pitäisi saada nostetuksi muiden Pohjoismaiden tasolle, mutta on hankala nähdä, että niistäkään saisi rahaa kokonaan uuden median käynnistämiseen.

”Kuulostan nyt boomerilta, joka on hiihtänyt paukkupakkasilla kouluun, mutta Long Playn suunnittelu ja ensimmäiset jutut tehtiin kokonaan ilman palkkaa.”

Enkelisijoittajat taas eivät ole kiinnostuneita journalismia tekevistä startupeista, koska alaa ei nähdä kovin tuottoisana. 

Mitä mahdollisia alkurahoituksen lähteitä jää jäljelle? Lähinnä innovaatiokilpailun voittaminen tai jonkun suuren säätiön tuki. Tai oma selkänahka. 

Uudella Jutulla on harvinaisen hyvät lähtökohdat, koska perustajien palkat maksaa Zetland, tanskalainen verkkojulkaisu, joka haluaa laajentaa Suomeen.

Kuulostan nyt boomerilta, joka on hiihtänyt paukkupakkasilla kouluun, mutta Long Playn suunnittelu ja ensimmäiset jutut tehtiin kokonaan ilman palkkaa. Julkaisu lanseerattiin 500 euron budjetilla. Muita vaihtoehtoja ei yksinkertaisesti ollut. 

Työskentelin kymmenen vuotta sitten tutkimushankkeessa, joka selvitti digitaalisen journalismin ansaintamalleja kymmenessä eri maassa. Tutkimuksessa oli mukana 69 tavalla tai toisella journalismiin liittyvää startupia. Kaikilla oli oma, toisinaan varsin pienelle kohderyhmälle suunnattu idea. Sanomalehteä ei enää keksittäisi verkkoaikana, jos niitä ei olisi olemassa.  

Tuolloin startupit eivät uskoneet maksumuuriin, vaan yrittivät saada tuloja esimerkiksi mainonnasta tai oman teknologiansa myymisestä. Nyttemmin sisällön maksullisuus on tavallista. 

Jo vuonna 2012 Oxfordin yliopiston Reuters-instituutti julkaisi journalismia tekevistä eurooppalaisista startupeista raportin Survival is Success. Siitä käy ilmi, että digitaalisesta journalismista ei ole siksi satumaisen tuottoisaksi bisnekseksi, mitä sanomalehdet olivat kulta-aikoinaan. Verkossa toimivan julkaisun pitää olla tyytyväinen siihen, että se pystyy palkkaamaan toimittajia ja julkaisemaan juttuja vuodesta toiseen tekemättä tappiota. Tämä ei ole vuosikymmenen aikana muuttunut. 

Uusia verkkojulkaisuja perustetaan siksi, että ne tekevät jotakin tärkeää, ei siksi, että ne tuottaisivat voittoja osakkeenomistajille. Journalismin rooli demokratiassa on niin olennainen, että sen pitääkin voida toimia ilman suuria tulospaineita. 

Lisää aiheesta