”Yllättävä tieto muutti Matin elämän kertaheitolla – tältä Matista tuntuu nyt.” Keksitty otsikko, mutta todellisuudesta tutuista aineksista rakenneltu. Tähän otsikointityyliin on ollut tottuminen jo vuosia, kun kustantajat eivät tunnu muuhun kykenevän journalististen sisältöjen digisiirtymässään.
Klikkijournalismin puolesta ei tunnu julkisesti hehkuttavan kukaan media-alan ammattilainen, mutta silti mysteeriotsikoiden käyttö leviää kuin tulvavesi pellolle. Näin vaikka klikkausten laskemisen rinnalle on tullut muitakin ja kenties parempia tapoja seurata lukijoiden käyttäytymistä.
Jotain kummallisen kieroa on siinä, että klikkiotsikot ovat alkaneet valua myös painettuun versioon samasta jutusta. Laiskuutta, välinpitämämättömyyttä vaiko silkkaa säästöä, ettei enää viitsitä tehdä klassisia lehtiotsikoita printtiversioon.
”Tekoäly muokkaa jo nyt muun muassa juttujen tiivistelmiä, joten vaihtoehtoisten otsikoiden laatiminen lienee sille suupala.”
Media-alan kannattaisi nähdä klikkiotsikot liiketoiminnan riskinä sen sijaan, että niillä yritetään kasvattaa lukijamääriä. Uuden Jutun teettämän kyselytutkimuksen mukaan uutismediassa vastaajia eniten ärsyttävä asia oli otsikointi. Ärsyyntymisestä ei ole pitkä matka lukemisen välttelyyn ja lopulta koko julkaisusta luopumiseen.
Niinpä hyvät kustantajat, päätoimittajat, tuottajat ja muut asian ympärillä askaroivat: valjastakaa tekoäly tekemään julkaisunne tilaajille nettijuttuihin niin sanotut klassiset otsikot. Siis ne perinteiset, joista heti tietää mistä on kysymys ilman turhanaikaisia vihjailuja.
Tekoäly muokkaa jo nyt muun muassa juttujen tiivistelmiä, joten vaihtoehtoisten otsikoiden laatiminen lienee sille suupala. Tilaaja voisi sitten halutessaan valita jutuille vakio-otsikoinnin sijaan tekoälyn tuottamat perinteiset otsikot.
Kustannuskysymyshän tämä ei ole. Päinvastoin olen vakuuttunut, että tuloksena on runsaasti kiitollisia lukijoita ja pitkäaikaisia kestotilaajia.