Kesäkuussa Kanadassa tapahtui suurta: Meta poisti uutissisällöt palveluistaan ja Google uhkasi tehdä saman.
Taustalla on uusi lainsäädäntö, jonka perusteella teknologiajättien tulee neuvotella korvauksista uutismedioille niiden sisältöjen hyödyntämisestä. Kanadalaiset päättäjät arvioivat Kanadan yleisradiolle, että Googlen pitäisi maksaa korvauksia noin 120 miljoonaa euron arvosta ja Metan noin 40 miljoonan euron arvosta.
Vastaavan kaltaisessa pattitilanteessa oltiin kaksi vuotta sitten Australiassa, jossa Meta poisti uutissisällöt palveluistaan viikoksi. Sittemmin alustat ovat maksaneet kustantajille noin 140 miljoonan dollarin edestä korvauksia vuosittain.
Sopiminen alustajättien kanssa on lähitulevaisuudessa edessä myös Suomessa.
Huhtikuussa voimaan tullut tekijänoikeuslainsäädäntö ja sen sopimuslisenssipykälä mahdollistavat kustantajille sen, että ne voivat neuvotella korvauksista yhdessä. Nyt lehtikustantajia edustavat liitot pohtivat, miten kollektiivinen sopimusmalli pitäisi järjestää.
– Tavoitteena on, että keskusteluihin päästäisiin ensi vuoden puolella, kertoo Uutismedian liiton lakiasiainjohtaja Ismo Huhtanen.
”On hyvä muistaa, että vastapuolella ovat maailman suurimmat yritykset, jotka myös tietävät olevansa maailman suurimpia.”
Mediayhtiöt voivat edelleen tehdä sopimuksia myös yksin. Esimerkiksi Ranskassa ja Saksassa suuret lehtikustantajat ovat tehneet omia sopimuksiaan suoraan Googlen kanssa.
– Itse olen suuri suoran sopimisen ystävä, mutta on hyvä muistaa, että vastapuolella ovat maailman suurimmat yritykset, jotka myös tietävät olevansa maailman suurimpia ja osaavat käyttää neuvotteluvoimaansa edukseen, Huhtanen sanoo.
Suhtautumiseltaan Ismo Huhtanen on toiveikas. Kaikki merkit viittaavat hänen mukaansa siihen, että lähivuosina teknologiayhtiöt alkavat maksaa korvauksia lehtikustantajille Suomessakin.
– Parhaimmillaan sieltä voi tulla ihan uutismedian kannalta merkityksellisiä summia.
Tilanne on edennyt jo toisessa Pohjoismaassa Tanskassa, jossa tekijänoikeuslakia uudistettiin EU:n tekijänoikeusdirektiivin pohjalta Suomea nopeammin. Talvella maassa tehtiin alustavat lisenssisopimukset Microsoftin ja Googlen kanssa, ja nyt neuvotellaan korvausten tasosta.
Tanskan neuvottelut antavat Huhtasen mukaan suuntaa sille, miten asiat Suomessa etenevät.
Hän ei usko, että Euroopassa uutismedian sisällöt voisivat kadota sopimusneuvotteluiden aikana teknologia-alustoilta – ainakaan lähitulevaisuudessa. Tilanteen kärjistymistä Kanadassa ja Australiassa selittää hänen mukaansa englanninkielinen kielialue.
– Jos teknologiayhtiöt joutuvat maksamaan paljon ympäri maailmaa, niiden liiketoimintamallit alkavat tietysti pikkuhiljaa vaarantua.
Alma Talentin toimitusjohtaja Juha-Petri Loimovuori ei ota kantaa siihen, haluaako yhtiö edistää sopimista yhdessä vai erikseen.
– Me tutkimme varmasti kaikkia vaihtoehtoja, jotka ovat järkeviä Alman ja koko toimialan kannalta.
Hän uskoo, että muiden maiden esimerkit helpottavat ratkaisun syntyä Suomessa.
– Suomalaisen median tulee saada niille kuuluva oikeudenmukainen korvaus sisällöistä, joita muun muassa Google on hyödyntänyt pitkään. On kohtuullista, että tästä asiasta päästäisiin tavalla tai toisella sopimaan, hän sanoo.
Sveitsissä ja Iso-Britanniassa on tutkittu, että etenkin Google mutta myös Meta hyötyy taloudellisesti merkittävästi uutismedian sisällöistä.
”Kielimallit tarvitsevat ajantasaista tietoa, ja media on ainoa luotettava paikka, mistä tällaista tietoa saa nopeasti.”
Helsingin Sanomien journalistisen kehityksen johtaja Esa Mäkinen kertoo, että korvaukset ovat heille periaatteellisesti tärkeä aihe, mutta asialla ei ole ollut kiire.
Mäkinen arvioi, että keskustelua tekijänoikeuskorvauksista on hillinnyt suoran liikenteen suuri osuus suomalaisissa medioissa. Mahdolliset lisenssimaksut olisivat hänen mukaansa ”mukava lisä”.
Ismo Huhtasen mukaan uusi kotimainen lainsäädäntö mahdollistaa uutismedioiden sopimukset myös tekoäly-yritysten kanssa.
EU-parlamentissa on käynnissä kolmikantaneuvottelut uudesta tekoälysäädöksestä. Parlamentti on ehdottanut siihen läpinäkyvyyssäädöstä, jonka seurauksena teknologiayhtiöiden pitäisi kertoa, mitä tekijänoikeudella suojattuja sisältöjä ne ovat käyttäneet tekoälyn kouluttamiseen.
– Suuret teknologiayritykset vastustavat läpinäkyvyysvaatimusta ja suhtautuvat epäilemättä hyvin kriittisesti siihen, että niiden pitäisi maksaa jotain, Huhtanen sanoo.
Esa Mäkinen uskoo, että tekoälyjen kehitys nostaa uutismedian sisältöjen arvoa.
– Siinäkin on potentiaalinen tulovirta. Kielimallit tarvitsevat ajantasaista tietoa, ja media on ainoa luotettava paikka, mistä tällaista tietoa saa nopeasti.
GALLUP
Mikä merkitys Googlesta ja Facebookista
tulevalla liikenteellä on?
Taru Salo
Asiakkuuspäällikkö, Viestimedia
”Jopa 30 prosenttia liikenteestämme on aikaisemmin voinut tulla Facebookista. Tämän vuoden aikana on selvästi tapahtunut pudotusta. Se on luonnollista, kun Facebook kanavana on alkanut menettää entisaikojen loistoaan. Instagram ei näyttele meillä vielä suurta roolia, mutta Twitter (nykyään X) on aktivoitunut positiivisella tavalla. Jos Meta päättäisi poistaa sisältömme palveluistaan, tapahtuisi hyvin samankaltaista kuin Australiassa: näkyvyytemme vähenisi, ja se näkyisi suoraan kävijämäärissä.”
Vilja Sorsa
Digituottaja, Kainuun Sanomat
”Meillä tulee 17 prosenttia liikenteestä somen kautta, käytännössä Metasta. Määrä on sama kuin vuosi sitten. Hakukoneliikenteessä on ollut pientä laskua vuoden aikana. Taustalla on todennäköisesti vaikuttanut massiivinen verkkosivustouudistus, jossa kaikki Hilla Groupin mediat päivittyivät maaliskuussa uuteen toimitusjärjestelmään. Tämän myötä jotkin verkkojutuista ovat kadonneet ja jotkin nousevat heikommin esiin hakukoneissa. Kainuun Sanomien verkkosivuston suora liikenne on lähtenyt topakkaan kasvuun verrattuna viime vuoteen. Olemme lisänneet esimerkiksi livetuotantoja, jotka ovat tuoneet sivustolle isoja kävijämassoja.”
