Pörssin suomalaisten mediayhtiöiden talous ei notkahtanut viime vuonna niin pahasti kuin vielä keväällä pandemian iskettyä pelättiin. Tilinpäätösten perusteella lähes kaikkien yhtiöiden liikevaihdot ja tulokset laskivat kuitenkin jonkin verran. Suurin yksittäinen syy pudotukseen oli mediamyynnin romahdus.
Tältä vuodelta mediapomot toivovat erityisesti koronarokotustahdin kiihtymistä ja pandemian kukistamista.
Toimitusjohtaja Olli Pirhonen kuvailee Ilkka-Yhtymän viime vuotta pahimpiin pelkoihin verrattuna hyväksi. Yhtiön oman toiminnan liikevoitto jopa kasvoi edellisvuoden 1,2 miljoonasta eurosta 1,8 miljoonaan euroon. Tämän päälle Ilkka-Yhtymä teki 15 miljoonan euron myyntivoiton, kun sen osakkuusyhtiö Arena Partners myi Alma Mediapartnersin osakkeita Alma Medialle.
Viime vuoden tammikuussa Ilkka-Yhtymä yhdisti perinteiset maakuntalehdet Ilkan ja Pohjalaisen Ilkka-Pohjalaiseksi. Pirhosen mukaan oli hyvä, että uusi lehti ehdittiin lanseerata ennen pandemian alkamista. Kun rakenteet oli ehditty uudistaa, lehti pystyi keskittymään uutisointiin koronan iskiessä.
– Oli hieno suoritus, miten rakenneuudistus vietiin läpi ja henkilökunta oli mukana, Pirhonen sanoo.
Pirhonen ei usko ilmoitusmarkkinan enää palaavan koronaa edeltäneeseen aikaan, joten kasvua on löydyttävä muualta.
Korona iski Ilkka-Yhtymässäkin erityisesti ilmoitusmarkkinointiin, mutta ei Pirhosen mukaan sen pahemmin kuin muihinkaan medioihin valtakunnallisessa vertailussa. Tilaajapuolella taas yhtiö pääsi tavoitteisiinsa.
Ilkka-Yhtymän tulevaisuuden tavoite on nostaa yhtiön oman toiminnan liikevoitto 10 prosenttiin, kun se viime vuonna oli 3,9 prosenttia. Pirhonen ei usko ilmoitusmarkkinan enää palaavan koronaa edeltäneeseen aikaan, joten kasvua on löydyttävä muualta. Yksi avaus on Ilkka-Yhtymän viime vuonna hankkima markkinointiteknologiayritys Liana Technologies, jonka liittäminen yhtiöön kasvatti konsernin liikevaihtoa yli 10 miljoonalla eurolla. Analytiikkayhtiö Inderesin analyytikko Petri Gostowski on arvioinut, ettei olisi yllättävää, jos Ilkka-Yhtymä jatkaisi liiketoimintakauppojen tekemistä myös tänä vuonna.
Ilkka-Yhtymä on itse arvioinut, että konsernin liikevaihto jatkaa tänäkin vuonna kasvuaan, mutta oman toiminnan liikevoitto jää viime vuoden tasolle. Iso merkitys tulokseen on sillä, miten korona saadaan talttumaan.
– Siinä mielessä tämäkin vuosi on vielä poikkeuksellinen, että korona jättää siihen jälkensä, Pirhonen sanoo.
Mediatalo Keskisuomalaisen konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi myöntää termin olevan vähän kliseinen, mutta kuvailee silti viime vuotta torjuntavoitoksi yhtiölle. Tämän lisäksi vuosi oli ”täysin poikkeuksellinen”, ”superhaastava” ja ”äärettömän kaksijakoinen”.
– Alkuvuonna mietittiin, että tuleeko tästä mitään. Selviämmekö jopa 50 prosentin mediamyynnin laskusta tietyissä segmenteissä, Kangaskorpi sanoo.
Erityisen pahasti pandemia iski konsernin kaupunkilehtiin, jotka elävät ilmoitustuloista. Kangaskorpi sanoo, että yhtiö onnistui välttämään irtisanomiset ja selvisi lomautuksilla, vaikka esimerkiksi joidenkin kaupunkilehtien ilmestymispäiviä vähennettiin ja kaksi lehteä pantiin väliaikaisesti telakalle.
Vuoden toinen puolisko taas sujui talouslukujen valossa odotuksia paremmin ja lopulta yhtiö teki viime vuonna noin yhdeksän miljoonan euron liikevoiton.
Isoja kehityshankkeita ei Kangaskorven mukaan jäänyt koronan vuoksi tekemättä.
Keskisuomalainen pystyi viime vuonna myös pääosin toteuttamaan suunnitelmansa mukaista strategiaa. Se esimerkiksi hankki muutaman sanomalehden lisää omistukseensa ja käynnisti radioliiketoiminnan Kuopiossa. Isoja kehityshankkeita ei Kangaskorven mukaan jäänyt koronan vuoksi tekemättä.
HSL:n kanssa tehty sopimus digitaalisten näyttötaulujen toimittamisesta Helsingin seudun runkolinjan busseihin otti kuitenkin takapakkia, kun ihmiset vähensivät julkisten liikennevälineiden käyttöä koronan vuoksi.
Kangaskorven mukaan myös vuoden 2021 alku on ollut vaikea, ja koko vuotta määrittää edelleen onnistuminen koronan torjunnassa.
”Vuosi 2019 oli meille erittäin hyvä, joten siihen verrattuna viime vuosikin oli ihan hyvä.”
Alma Media puolestaan kärsi viime vuonna erityisesti rekrytointimainonnan pudotuksesta kaikissa toimintamaissaan. Yhtiön liikevaihto putosi parillakymmenellä miljoonalla eurolla edellisvuodesta.
Myös Alman toimitusjohtaja Kai Telanne puhuu torjuntavoitosta.
– Vuosi 2019 oli meille erittäin hyvä, joten siihen verrattuna viime vuosikin oli ihan hyvä. Ja ihmiset ovat pysyneet terveinä, kun on oltu etätyömoodissa, Telanne sanoo.
Viime vuonna Alma muun muassa myi strategiansa mukaisesti maakunta- ja paikallislehtiään Sanomalle sekä lopetti Markkinointi & Mainonnan ja kahden muun lehden julkaisemisen. Telanteen mukaan digitaalinen kehitys kuitenkin jatkui ja on jatkunut normaaliin tapaan poikkeusoloista huolimatta.
”Mediayhtiöillähän on vastuuta yhteiskunnasta muutenkin.”
Moni mediayhtiö haki ja sai viime vuonna koronatukea. Toimitusjohtajien mielestä yhteiskunnan tuen nostaminen ei kuitenkaan erityisesti lisää yhtiöiden vastuuta.
– Mediayhtiöillähän on vastuuta yhteiskunnasta muutenkin, sanoo Ilkka-Yhtymän Pirhonen.
– Ennemmin on hyvä, että nyt käydään keskustelua median toimintaedellytyksistä ja siitä, miten moniarvoista mediaa voidaan tukea.
Mediatalo Keskisuomalaisen Kangaskorpi taas muistuttaa mittakaavasta. Konsernin palkkakulut ovat noin 100 miljoonaa euroa vuodessa, koronatukea se saa yhteensä vajaat 800 000 euroa.
Kangaskorpi sanoo vierastavansa osinkojen tai palkkojen maksun vertaamista maksettuihin tukiin. Hän sanoo, että keinoja tukea mediaa on erilaisia. Monissa maissa, toisin kuin Suomessa, sanomalehden tilauksesta ei esimerkiksi tarvitse maksaa arvonlisäveroa.
– Tärkeintä on turvata median moniarvoisuus. Riippumattomuus on poikkeustilanteessakin ykkösjuttu.
