Tilaa Uutiskirje!

Median resurssit ja valemediat mietityttävät JSN:n uusia yleisöjäseniä

Yleisön edustajat ovat tärkeitä uskottavuuden vuoksi, sanoo puheenjohtaja Elina Grundström.

Komentaja, yleisesikuntaupseeri Ismo Siikaluoma, lapsiin keskittyvä kulttuurintutkija Anna Anttila ja Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen ovat JSN:n uusia yleisön edustajia. Kuvankäsittely: Janne Hulkkonen
Ajankohtaiset

Julkisen sanan neuvostoon (JSN) valittiin hiljattain kaksi uutta varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä. He aloittavat kolmevuotiset toimikautensa ensi vuoden alussa. Yhteensä yleisön edustajia on 13-jäsenisessä neuvostossa viisi.

JSN:n puheenjohtajan Elina Grunsdtrömin mukaan neuvoston uskottavuuden vuoksi on tärkeää, että mukana on ammattijournalistien lisäksi myös yleisön edustajia.

– Sitä on meidän systeemissämme pidetty tärkeänä. Kun median edustajien määrää nostettiin, nostettiin samalla myös yleisön edustajien määrää. Pitää olla hyvä kombinaatio, joka on suuren yleisön näkökulmasta hyväksyttävä, hän perustelee.

Suomen Lehdistö kysyi kolmelta uudelta yleisöjäseneltä näkemyksiä suomalaisesta mediasta ja sen etiikasta sekä heidän odotuksistaan JSN:ssä toimimiseen.

Neuvoston varsinaiseksi jäseneksi valittu Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen kertoo seuranneensa erilaisia medioita 54 vuotta, siitä lähtien kun oppi lukemaan. Hän lukee päivittäin jopa kymmentä lehteä ja on työnsäkin puolesta paljon tekemisissä median kanssa.

Lisäksi hän on aina ollut erittäin kiinnostunut etiikasta ja itsesääntelystä.

”Huolenaihe on, kuinka analyyttisesti sote-uudistusta käsitellään mediassa, koska tietoa liikkuu niin paljon.”

– Uskon, että muilla kuin varsinaiseen lainkäyttöön perustuvilla itsesääntelyelimillä on yhteiskunnassa iso rooli, hän sanoo.

Mäkinen antaa oman seurantansa perusteella suomalaisen median etiikalle kouluarvosanan yhdeksän. Yksi häntä huolettava asia on journalismin resurssit. Se näkyy esimerkiksi sote-uudistuksessa.

– Huolenaihe on, kuinka analyyttisesti sitä käsitellään mediassa, koska tietoa liikkuu niin paljon.

Tulevalta JSN-kaudelta Mäkinen odottaa rutiinitapauksien lisäksi myös uusia, yllättäviä ja ennustamattomia asioita.

– Toivottavasti sellaisia tulee, koska median rooli yhteiskunnassa ja demokratiassa on äärimmäisen tärkeä.

Helsingin kapungilla lapsiin keskittyvänä kulttuurintutkijana työskentelevää Anna Anttilaa puolestaan kiinnostaa päästä seuraamaan läheltä, millaiset asiat saavat ihmiset kantelemaan neuvostoon. Toinen tärkeä syy neuvostoon hakeutumisessa oli halu edistää tavallisten ihmisten mahdollisuuksia saada tietää, mitä maailmassa tapahtuu.

– Oman ammattini kautta ajattelen, että voin tuoda neuvostoon lapsuuteen ja nuorisoon liittyvää asiantuntemusta.

Anttilan mielestä lapsia ja nuoria käsitellään kuitenkin suomalaisessa mediassa hyvin, eikä hänelle tule mieleen ainakaan räikeitä ylilyöntejä.

– Medialla on aika vahvasti suojeleva näkökulma lapsuuteen, hän sanoo.

Anttilaa kiinnostaa nähdä, syntyykö seuraavien kolmen vuoden aikana esimerkiksi sähköiseen mediaan uusia viestintäkanavia ja toisaalta, miten poliitikkojen ja median suhteet kehittyvät case Sipilän jälkeen.

– Odotan mielenkiintoisia keskusteluja ja uusia näkökulmia asioihin.

Tosin ainakin yhden asian pitäisi tapahtua ennen kuin toiveet toteutuvat. Anttila on neuvostossa Pentti Mäkisen henkilökohtainen varajäsen.

– Toivon, että varsinainen jäsen olisi joskus pois, että pääsisin mukaan, Anttila naurahtaa.

Toinen uusi varsinainen jäsen, komentaja ja yleisesikuntaupseeri Ismo Siikaluoma, puolestaan kertoo tutustuneensa omakohtaisesti suomalaiseen mediaan työskenneltyään viisi vuotta apulaiskomentajana Suomenlahden merivartiostossa. Tuossa roolissa hän antoi paljon haastatteluja ja oli tekemisissä toimittajien kanssa. Pahaa sanottavaa ei jäänyt.

– Silloin olin tavallaan journalismin vastapuolella ja nyt pääsen journalismin syvään ytimeen. Haluan perehtyä vielä syvemmin suomalaisen journalismin ja median osaamiseen ja tilaan.

Eettisestä näkökulmasta Siikaluomaa sanoo pitävänsä tärkeänä läpinäkyvyyttä ja demokratian toteutumista, mutta toisaalta myös maalaisjärkeä ja reilun pelin sääntöjen kunnioittamista.

– Pidän tärkeänä, että asiat uutisoidaan niin kuin ne ovat. Valemedioita ja sosiaalisen median käyttöä väärän informaation levittämisessä haluaisin kitkeä.

JSN:n perussopimuksen mukaan vähintään kahden yleisön edustajan ja heidän varajäseniensä on oltava erityisen perehtyneitä sananvapausasioihin tai eettisiin kysymyksiin. Tämän vuoksi yleisön edustajiksi on usein valikoitunut esimerkiksi yliopistotutkijoita tai mediakasvatusta antavia opettajia.

Yleisön edustajilla on mahdollista tuoda neuvostoon asiantuntemusta muiltakin erikoisaloiltaan, esimerkiksi juridiikasta, lääketieteestä tai ihmisoikeuksista.

– Saatamme saada selkeää asiantuntija-apua neuvoston omista jäsenistä, mikä on ihanteellista, Grundström sanoo.

Hänen mukaansa yleisön edustajien näkemykset käsiteltävistä tapauksista eivät yleensä eroa kovin paljon journalistijäsenien näkemyksistä. Yleisöjäsenet saattavat Grunsdtrömin mukaan herkemmin asettua esimerkiksi tavishaastateltavan asemaan ja muistuttaa heidän oikeuksistaan.

Grundström sanoo, että yleisöjäsenille JSN:n toiminnassa mukana oleminen on vielä enemmän vapaaehtoistyötä kuin journalisteille, koska neuvoston ratkaisut eivät suoraan vaikuta heidän omaan työhönsä.

– Heidän mukanaolonsa on iso palvelus sananvapaudelle ja journalismin laadulle.

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast