Media-alalla tulisi puhua enemmän tulevaisuudesta. En tarkoita syksyn markkinointitoimenpiteitä vaan pohdintaa siitä, mitä kaikkea alalla voi tapahtua vuosien päästä. Enkä tarkoita trendikatsauksia vaan epämääräisiä tulevaisuuden ilmiöitä, heikkoja signaaleja ja vaikeasti ennakoitavia muutosvoimia.
Kiireinen työelämä ohjaa kuitenkin päivänpolttavien tehtävien suorittamiseen. Tulevaisuudelle käy kuten merkityksellisille asioille usein – se jää kiireellisten jalkoihin. Se hetki, jolloin olisi aikaa panostaa tulevaisuusajatteluun, ei odottamalla koita. Siksi tulevaisuuteen on panostettava aktiivisesti ja päämäärätietoisesti.
Media-alan tutkimussäätiö on tarttunut tähän haasteeseen. Toteutimme säätiön toimeksiannosta tulevaisuusselvityksen, jonka esikyselyssä media-ammattilaiset arvioivat, että suomalaisten mediayritysten kyky vastata tulevaisuuden haasteisiin on kohtalainen. Kuitenkin vain kolme prosenttia vastaajista piti mediayrityksensä ennakointikykyä erinomaisena. Vastaavasti ainoastaan neljä prosenttia piti yrityksensä muutoskykyä erinomaisena.
On kysyttävä, että riittääkö median murroksessa keskinkertainen ymmärrys tulevasta ja kohtalainen uudistumiskyky. Kun maailma muuttuu nopeasti ja radikaalisti, riittääkö seiskan kouluarvosana niinkin kriittisissä kyvyissä?
Ei minustakaan.
”Tulevaisuus on liian tärkeä jätettäväksi vain ennakoinnin ammattilaisille.”
Optimistina näen kuitenkin uhkan sijaan mahdollisuuden. Kriisikokouksen sijaan tarvitsemme ideapalavereja. Mediayritykset ovat pärjänneet hyvin näinkin, joten mitä saisimmekaan aikaan, jos todella panostaisimme tulevaisuustyöhön.
Strategisen ennakoinnin tutkimuksissa on todettu, että systemaattisesti ennakointiin panostavat yritykset ovat tuottavampia ja kasvattavat arvoaan enemmän kuin muut.
Strategisen ennakoinnin lähestymistavoilla onkin runsaasti tarjottavaa media-alalle ja mediayrityksille.
Ennakointitietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi uuden ideoinnissa ja innovoinnissa, organisaatioiden uudistumisessa, osaamisen kehittämisessä, uusien liiketoimintamallien kehittämisessä ja strategiatyössä. Ennakointi avaa siten näköaloja tulevaisuuden luomiseen.
Miten sitten ennakoida? Perinteisesti yritykset ovat ulkoistaneet ennakoinnin strategiakonsulteille. Se on perusteltua, koska ammattimaisesti toteutetut skenaarioprojektit tuottavat hyödyllistä tietoa ja näkemystä yritysten strategiseen päätöksentekoon. Vain harvassa yrityksessä on vahvaa ennakointiosaamista.
Tulevaisuus on kuitenkin liian tärkeä jätettäväksi vain ennakoinnin ammattilaisille.
Media-alalla tarvitaan laajaa ja ennakkoluulotonta tulevaisuuskeskustelua. Sellainen ruokkisi media-ammattilaisten mielikuvitusta, uteliaisuutta ja luovaa ajattelua sekä parantaisi mediaorganisaatioiden kykyä uudistua ja innovoida uutta.
Samalla keskustelu synnyttäisi alaa yhdistävää ymmärrystä median tulevaisuudesta, mikä tarjoaisi tukevan perustan kehittää entistä vahvempaa suomalaista mediaa.
