Sulje

Maksuhalut hupenevat netissä

ansainta

Suomi loistaa verkkomedian käytössä uutislähteenä ja uutissisällöstä maksamisessa.

Suomi on digitaalisen muutoksen edelläkävijä, mikä näkyy muun muassa siinä, että suomalaiset maksavat verkossa uutisista useammin kuin muut eurooppalaiset.

Brittiläisen Reuters-instituutin tekemän Digital News Report 2015 -tutkimuksen Suomen-maaraportti julkistettiin kesäkuussa. Sen mukaan suomalaisista vastaajista 14 prosenttia kertoi maksaneensa uutissisällöstä tai käyttäneensä verkon maksullista uutispalvelua kuluneen vuoden aikana. Perässä tulevat Tanska (13 prosenttia), Italia (12), Yhdysvallat (11) ja Espanja (11). Maksamisessa Suomen edellä on vain Brasilian suurista kaupungeista koostuva niin sanottu urbaani Brasilia (23 prosenttia).

– Niissä maissa, joissa digimaksut perustuvat yksittäismaksuihin, tulovirta jää pienemmäksi. Selkeästi tuottoisin ansaintalogiikka on jatkuva digitilaus, huomauttaa Viestintäalan tutkimussäätiön asiamies Helene Juhola.

Toisaalta on myös mahdollista, etteivät kaikki esimerkiksi Helsingin Sanomien jatkuvan digitilauksen ostaneet miellä kuuluvansa verkkouutisista maksaviin, jos he lukevat yhä pääasiallisesti painettua lehteä. Tutkimuksen Suomen-maaraportin koostanut tutkija Esa Reunanen totesikin, että eri vastaajat ovat voineet ymmärtää asian eri tavoin.

”Selkeästi tuottoisin ansainta­logiikka on jatkuva digitilaus.”

Huonompi uutinen on se, että suomalaistenkin maksuhalukkuus on hiipunut. Reuters-instituutin tutkimuksessa tiedusteltiin halua maksaa verkkouutisista tulevaisuudessa. Kysymykseen vastasivat ne, jotka eivät olleet maksaneet digitaalisesta sisällöstä vuoden aikana. Kahdeksan prosenttia suomalaisvastaajista ilmaisi halunsa maksaa, kun vastaava osuus viime vuonna oli yksitoista prosenttia. Tanskaa, Yhdysvaltoja ja Japania lukuun ottamatta maksuhalut olivat huvenneet muissa maissa muutamia prosenttiyksiköitä ja urbaanissa Brasiliassa jopa 18 prosenttiyksikköä.

Helene Juhola nostaa esiin myös suosiota saavuttaneet sanomalehtien nettivideot. Niiden katselu oli Suomessa lisääntynyt vuodessa 18 prosentista 22:een. Eniten uutisvideoita katsellaan Yhdysvalloissa (30 prosenttia), vähiten Japanissa (15). Yksi tutkimuksen havainnoista oli, että monet kokevat videomainonnan ärsyttäväksi.

– Tämä on jossain määrin uhka myös maksamiselle, Juhola sanoo.

Vastaajat eivät katsoneet uutisvideoita, koska ne hidastavat ja hankaloittavat lukemista (46 prosenttia), monien edellä on mainoksia, jotka ”saavat katsojan lannistumaan” (36), videot eivät tuo lisäarvoa tekstiin (24), niiden lataaminen tai toistaminen kestää liian kauan (20) ja niitä katseltaisiin mieluummin isolta näytöltä (19).

Tutkimuksessa olivat mukana Iso-Britannia, Saksa, Espanja, Italia, Ranska, Tanska, Suomi, Yhdysvallat, urbaani Brasilia, Japani, Irlanti ja Australia. Suomi oli mukana nyt toista kertaa. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä tammi–helmikuussa 2015.

 

Digital News Report 2015, koko tutkimus

Suomen-maaraportti

 

> Lue lisää tutkimuksen some-osuudesta

Kommentit