Sulje

Kaija Jäppinen

Lukutaito sitoo yhteiskuntaan

Kaija Jäppinen, Suomen Lehdistön päätoimittaja

Kaija Jäppinen, Suomen Lehdistön päätoimittaja

Lukeminen on mahtavaa.

Siitä syystä vähemmän mahtavaa on se, että EU:ssa jäsenmaiden 15-vuotiaista joka viidennellä on heikko lukutaito. Heikko lukutaito määritellään Pisa-tutkimukseen perustuen sellaiseksi, että ihmisen on esimerkiksi vaikea ymmärtää ja arvioida lukemaansa.

Sen takia opinnot eivät tahdo sujua, työelämä voi olla hankalaa puhumattakaan aktiivisesta kansalaisuudesta. Lyhyiden tekstien ja selkeiden, itselle läheisistä aiheista kertovien kirjoitusten lukeminen onnistuu. Tilanne muuttuu, kun teksti ja asiat monimutkaistuvat.

Nykymaailmassa riski pudota yhteiskunnasta – siis syrjäytyä – ilman moniulotteista lukutaitoa on melkoinen.

Euroopan komission vuonna 2002 käynnistämän Koulutus-työohjelman yksi keskeisistä tavoitteista oli vähentää EU-tasolla heikosti lukevien nuorten määrä 15 prosenttiin vuosituhannen loppuun mennessä.

Pieleen meni.

Avuksi perustettiin luku- ja kirjoitustaitoa käsittelevä korkean tason asiantuntijaryhmä, joka on saanut raporttinsa valmiiksi. Sen lisäksi, että ryhmän tavoite on kiinnittää päättäjien huomio lukutaidon kriisiin, raportissa annetaan myös tietoa siitä, mitä jäsenmaissa voitaisiin tehdä asioiden korjaamiseksi.

Heikosta lukutaidosta puhuttaessa ”joka viides” on keskiarvo, jonka paremmassa päässä keikkuu Suomi. Meillä peruskoulun päättävistä kahdeksan prosenttia lukee heikosti, esimerkiksi Romaniassa ja Bulgariassa heitä on nelisenkymmentä prosenttia.

Nyt huokaistaan, kotirintamalla kaikki hyvin.

Vaan eipä aivan. Korkean tason asiantuntijaryhmässä mukana ollut tutkija Sari Sulkunen Jyväskylän yliopiston Kielten laitokselta sanoo, että meillä pitää kiinnittää huomiota kahteen asiaan lukutaidon kehittymisessä ja lukemisessa.

Ensiksikin niin kauan kuin lapsi käy alakoulua ja yksi opettaja opettaa kaikkia aineita, homma toimii. Hän näkee, miten lukeminen sujuu ja miten mikäkin oppi uppoaa. Siitä eteenpäin eri aineilla on eri opettajat. He opettavat lukuaineita, eikä heidän enää sen kummemmin kuulu seurata lukemista. Tässä kohti on riski, että oppilas voi jäädä oman onnensa nojaan.

Toinen huomiota tarvitseva asia on, että kirjojen ja pitkien tekstien lukeminen ei kiinnosta ja on vaikeaa entistä useammalle pojalle. Pitemmän päälle tällainen alkaa rajoittaa ainakin tietyntyyppisen opiskelun mahdollisuuksia.

Säästin sanomalehdille kaksi sokeria pohjalle. Raportissa nimittäin todetaan seuraavaa:

Uutismedian lukeminen ei vain paranna lukutaitoa, vaan myös sitoo ihmisiä yhteiskuntaan.

Hallittavan mittaisina ja usein omaan elinpiiriin liittyvät sanomalehtiartikkelit ovat hyvä konsti saada lukuhaluttomat ja kirjoista kiinnostumattomat pojat lukemaan.

Kommentit