Sulje

Lukulaitteet matkalla eri suuntiin

Hampurin Ifran ereading-konferenssin yleisöstä olisi voinut päätellä, että kaikilla muilla on jo iPad paitsi Suomella. Tosin kotijoukot olivat evästäneet suomalaisia messuvieraita hankkimaan reissulta niin monta iPadia kuin vain kauppojen hyllyiltä irtoaa.

Konferenssin pääpuhujat kuitenkin hieman toppuuttelivat innostusta uudesta laitteesta, joka myy maailmalla kuin häkä.

– Tiedostakaa hype, joka liittyy iPadiin laitteena, varoitti Ifran tutkimuspäällikkö Kristina Sabelström Möller.

– Me emme tiedä, onko juuri iPad se laite, jonka kuluttajat valitsevat pitkällä aikavälillä.

Hypeä kuitenkin tarvitaan, jotta kuluttajat ja kustantajat saadaan mukaan uusien markkinoiden luomiseen.

Myös brittiläisen Forrester Researchin analyytikko Nick Thomas huomautti, että mediaväen kannattaa olla varovaisia odotuksissaan.

– iPad on ensisijaisesti peli- ja viihdekone, Thomas sanoi.

Tutkimusten mukaan yli 80 prosenttia iPadin nykyisestä käytöstä on pelaamista. Pelaamisen lisäksi tabletin ostajat katsovat videoita ja käyttävät meseä ja skypeä. Vain pari prosenttia käytöstä on uutisten lukemista. Kuluttajia motivoi ostamaan tablettikoneiden liikuteltavuus, sisältö ja tyylikkyys. Heille läppäri on liian iso ja raskas.

Kysymys on kuitenkin niin sanottujen varhaisten omaksujien toimintatavoista, ja siitä, että kovin monipuolisia mediasisältöjäkään ei ole vielä tarjolla. Kustantajista on kiinni nyt se, miten houkuttelevaa sisältöä ja millä kuluttajahinnoilla ne pystyvät lukulaitteisiin tuomaan.

Kuluttajat ovat kyllä valmiita maksamaan mediasisällöstä, mutta hinnan pitää olla kohdallaan.

Thomasin mukaan amerikkalaiset olisivat valmiita maksamaan 150 dollaria maksavan sanomalehden vuositilauksesta lukulaitteeseen 49 dollaria. Dollarin hintaisen irtonumeron käypä hinta digitaalisena olisi 0,92 dollaria.

Tabletit ja ereaderit kulkevat eri suuntiin

Tutkimukset paljastavat mielenkiintoisia eroja eri lukulaitetyyppien välillä. iPad ja muut tabletit ovat monitoimintoisia lisälaitteita pc-käyttäjille. Niissä mediasisällön lukeminen on vain yksi monista toiminnoista.

Tiedostakaa hype, joka liittyy iPadiin laitteena. (Kristina Sabelström Möller, Ifran tutkimuspäällikkö)

Amazonin Kindlen tapaiset ereaderit taas on tarkoitettu ensisijaisesti sähkökirjojen lukemiseen. Niiden näyttö ei sovi mihinkään nopeasti liikkuvaan.

– Tabletit ja ereaderit eivät jaa samaa tulevaisuutta. Näyttötekniikka ajaa ne eri suuntiin ja käyttötarkoituksiin, Nick Thomas totesi.

Yhdysvalloissa iPad on jo tunnetumpi kuin Kindle. 17 prosenttia amerikkalaisista ei ollut viime toukokuussa kuullut iPadista, ja Kindle oli outo 25 prosentille.

15 prosenttia amerikkalaisista aikoo ostaa iPadin vuoden kuluessa. Jonkin lukulaitteen hankintaa suunnitteli 17 prosenttia väestöstä. Thomas ennusti tablettien kysynnän kasvavan nopeammin kuin ereadereiden, joilla on hänen mukaansa tulevaisuus yhden käytön laitteena.

Ereadereissa käyttäjiä kiinnostavat eniten kirjat. Laitteeseen haluaisi kirjoja 53 prosenttia, aikakauslehtiä 33 prosenttia ja sanomalehtiä 28 prosenttia käyttäjistä. Lähes yhtä suuri kysyntä kuin sanomalehdillä on sähköpostilla, äänikirjoilla ja säätiedotteilla.

Mitä lehtitalo tavoittelee ja mitä yleisö tahtoo?

Thomasin mukaan iPad on loistava väline uutisille, mutta palvelut vaihtelevat. Hinnoittelumallien sillisalaatti ja erilaiset iPad-strategiat hämmentävät kuluttajia.

– Väärä tapa tehdä iPad-strategia on se, että toimitusjohtaja julistaa: tarvitsemme iPad-sovelluksen! Miettikää ensin, ketkä ovat yleisöänne, mitä he haluavat ja mitä te haluatte saavuttaa sisältöstrategiallanne, Thomas neuvoi.

– iPad ei ole vielä maksullisten uutisten pelastaja. Useimmat kustantajat tarjoavat ilmaisia websivuja. Jotta iPad-sovelluksesta voisi rahastaa, sen pitäisi olla rahan arvoinen, mutta joissakin tapauksissa sovellus on huonompi kuin websivu.

Thomas muistutti, ettei kannata ylenkatsoa ereadereitakaan, vaikka iPad menestyy. Esimerkiksi Ison-Britannian kuluttajat rakastavat uutta Kindleä, ja se on saanut loistavia arvosteluja. Sanomalehdet eivät kuitenkaan ole saaneet optimoitua sisältöään siihen.


Lue myös: Missä mennään lukulaitteissa?

Kommentit