Tilaa Uutiskirje!

Lisää rohkeutta, murretta ja toiminnallisia kuvia

Sanomalehtien Liitto palkitsi jälleen vuoden parhaat Kaupunki- ja Paikallislehtikilpailuissa. Tuomariston edustajat kertovat kilpailuihin osallistuneiden lehtien vahvuudet ja kehittämiskohteet.

Paikallislehtikisan tuomarointiin osallistuneet Marja-Helena Ojanperä (vas.) ja Vivi Staffans arvostivat lehdissä näkökulmia ja ratkaisukeskeisyyttä. Kuva: Roosa Pienihäkkinen.
Ajankohtaiset

 

Kaupunkilehdet antavat mielipiteille hyvin tilaa

 

Eri ikäisiä ja eri ryhmiä edustavia ihmisiä on haastateltu monipuolisesti. Lehdet pitävät selvästi paikkakunnan puolta, ja yritysmaailman kuulumiset tuodaan hyvin esiin. Lehdissä on paljon koskettavia tarinoita, kulttuuria ja urheilua.

Mielipiteille annetaan kiitettävästi tilaa.

Lehdet hoitavat vaaliuutisoinnin hyvin tarjoamalla lukijoille paljon tietoa ehdokkaista.

Osassa printtilehtiä kannustetaan hienosti lukijoita menemään lehden verkkosivuille muun muassa kommentoimaan juttuja.

Osa lehdistä erottuu visuaalisesti rohkeilla väreillä ja raikkailla taittomalleilla.

 

Kaupunkilehtien kannattaa panostaa otsikoihin 

 

Rohkeutta ja räväkkää uutisantia kaivataan lisää. Yleinen linja on aika kiltti ja toteava. Myös pääkirjoituksissa saisi olla enemmän kantaaottavuutta.

Jutut kirjoitetaan usein samalla uutiskaavalla. Tarinallisuus ja erilaiset jutturakenteet toisivat vaihtelua.

Nuorten näkökulmaa ja nuoria koskettavia aiheita toivotaan lisää.

Raadin mielestä murteella voisi kikkailla esimerkiksi osastojen nimissä enemmän ja hakea näin lehteen persoonallisuutta. Hyvä esimerkki on Mist ny paohata -palsta Raumalaisessa.

Otsikoihin voisi nostaa enemmän sitaatteja ja kiinnostavia ydinasioita. Nyt ne ovat melko tiedotemaisia.

Taitto on usein täyteen ahdettua. Lehtien kannattaisi tehdä lisää valintoja ja karsimista.

Kuvat ovat usein pysähtyneitä, ja niissä ihminen katsoo suoraan kameraan. Kuviin haluttaisiin enemmän tarinallisuutta.

 

Paikallislehdet ovat sympaattisia ja aitoja

 

Paikallisuuden aste on korkea. Lähes 90 prosenttia jutuista on selkeästi paikallisia.

Lehdet ovat sympaattisia ja aitoja. Paikallisista tapahtumista, asukkaista ja ilmiöistä kerrotaan ihmisläheisesti ja monipuolisesti.

Printin kieli on hyvää. Murreilmaisujen käyttö esimerkiksi vinjeteissä virkistää.

Perinteinen vuorovaikutus lukijoiden kanssa, kuten mielipidepalstat, on lehdillä hyvin hallussa.

Lehtien parhaimmistolla taitto ja visuaalinen ilme ovat persoonallisia ja rohkeita.

 

Paikallislehdissä käytetään vähän henkilölähteitä

 

Alle puolessa jutuista on käytetty henkilölähdettä.

Verkkojutuissa on runsaasti kirjoitusvirheitä, esimerkiksi yhdyssana- ja pilkkuvirheitä.

Sisältö on pitkälti tuttua ja turvallista. Raati painotti näkökulmia, ratkaisukeskeisyyttä ja rohkeaa otetta. Palkitut lehdet erottuvat näissä muista.

Nuoria ja eri etnisistä taustoista olevia ihmisiä saisi nostaa enemmän esiin.

Vuorovaikutusta verkossa kannattaisi lisätä. Printissä voisi vinkata lukijoita enemmän lehden verkkosivuille.

Somestrategian tekeminen helpottaisi toimitusten työtä. Lehtien kannattaisi miettiä, mitä sosiaalisessa mediassa julkaistaan ja mihin aikaan.

Kuvista iso osa on ”pönötyskuvia”, ja niihin kaivattaisiin enemmän toimintaa.

 

Parhaat kaupunkilehdet valitsi tänä vuonna raati, jossa oli mukana kahdeksan Turun ammattikorkeakoulun journalismin erikoistumisen opiskelijaa ohjaajanaan Simo Ahtee, sekä päätoimittajat Mikko Lindroos ja Laura Ääri. Vahvuudet ja kehittämiskohteet kertoi Suomen Lehdistölle Simo Ahtee.

Paikallislehtikilpailun lehtiä ja verkkolehtiä arvioineessa raadissa oli 14 journalistiopiskelijaa Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta. Raadin työtä ohjasi journalismin lehtori Sari T. Tiiro. Vahvuudet ja kehittämiskohteet kertoi Suomen Lehdistölle raadin jäsen Vivi Staffans.

 

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast