Jos olet kuullut lohkoketjusta, se on todennäköisesti ollut maininta bitcoinista.
Lohkoketjuteknologialle on kuitenkin pohdittu käyttöä myös medialiiketoiminnassa.
Eräs eniten näkyvyyttä saaneista lohkoketjuhankkeista mediamaailmassa on Civil. Se on pääomasijoittajien rahoittama yhtiö, joka haluaa rakentaa alustan journalismin julkaisemista ja siitä maksamista varten.
Eli siis mitä se tekee?
Civil ei ole itsessään julkaisupaikka vaan nippu teknologioita ja käytäntöjä, joiden päälle yritteliäät journalistit voivat rakentaa oman mediansa. Ensimmäisenä liikkeellä on Popula, joka on nimekkäiden yhdysvaltalaistoimittajien hanke.
Civilin teknologia-alusta tarjoaa valmiit työkalut jutuista maksamiseen, toimituksellisen vastuun jakamiseen ja faktantarkistamiseen – sekä tarvittaessa sisältöjen suojaamiseen sensuurilta.
Palvelut eivät sinänsä ole uusia, mutta tapa, jolla ne on toteutettu, on aivan uudenlainen.
Kaikki nämä ominaisuudet kumpuavat taustalla olevasta lohkoketjusta. Lohkoketjuteknologioita on monia, tunnetuimpina bitcoin ja ethereum, joista jälkimmäistä myös Civil hyödyntää.
Tiiviisti selitettynä lohkoketju on hajautettu tilikirja, ja koska tämä ei yleensä riitä selventämään asiaa yhtään, mietitään asiaa vertauskuvan kautta.
”Lohkoketjuja voi verrata neulomiseen. Neuleessa on hankala muuttaa aiempia kerroksia, ellei ensin pura kaikkea sen jälkeen tehtyä.”
Lohkoketjuja voi verrata neulomiseen. Neuleessa on hankala muuttaa aiempia kerroksia, ellei ensin pura kaikkea sen jälkeen tehtyä. Se ei siis ole mahdotonta, mutta se on tarkoituksella vaikeaa. Tässä mielessä neule – joka muodostuu ketjuista – on siis kuin tilikirja, arkisto tehdyistä päätöksistä.
Kuvitellaan sitten huone, jossa joukko ihmisiä neuloo kukin samanlaista vaatetta. Aina kun joku saa uuden idean kuviosta, hän huikkaa sen ääneen ja kaikki tekevät samanlaisen kuvion omaan neuleeseensa.
Tämä on tilikirjan hajauttamista: tieto tallentuu kollektiivisesti kaikkien neulojien teoksiin. Jos yksi ihminen muuttaa neulosta jälkikäteen, mutta kaikkien muiden neulos näyttää erilaiselta, enemmistön kanta voittaa.
Lohkoketju ei ole pelkkä tiedon tallennuspaikka, vaan ethereum-lohkoketjuihin voidaan ohjelmoida niin sanottuja älykkäitä sopimuksia. Ne ovat ohjelmia, jotka suoritetaan automaattisesti sopivien ehtojen täyttyessä.
Civilin tapauksessa älykkäät sopimukset mahdollistavat sen, että jos lukija painaa ”anna rahaa tästä jutusta” -nappia, maksu jyvittyy tekijöille automaattisesti eikä kukaan voi vetää välistä tai pimittää maksuja.
Lisäksi Civilissä päätöksentekovalta on ohjelmoitu osaksi lohkoketjua. Kaikkeen osallistumiseen tarvitaan lohkoketjusta saatavia Civil-kolikoita, jotka toimivat hieman kuin kasinon pelimerkki – sellaisen voi ostaa rahalla, sen voi vaihtaa takaisin rahaksi ja sillä pystyy vaikuttamaan järjestelmän sisällä.
Civil-kolikkoja tarvitaan esimerkiksi julkaisun perustamiseen, minkä jälkeen perustajat voivat määritellä, miten paljon Civil-kolikoita mistäkin toiminnallisuudesta yleisön pitää maksaa. Kenties lukeminen on ilmaista, mutta kommentointi vaatii pientä maksua. Tai jos tarkistaa faktan ja toiset käyttäjät hyväksyvät muokkauksen, siitä voidaan palkita Civil-kolikoilla.
Hajautettu järjestelmä on myös sensuurinkestävä. Civilissä julkaistut jutut arkistoituvat lohkoketjuun. Alkuperäistä juttua ei voi sen jälkeen enää muokata, mutta siihen voi kyllä tehdä lisäyksiä ja poistoja, jotka arkistoituvat erillisinä palasina.
Jokaisen artikkelin täydellinen muokkaushistoria on siis aina tallessa.
Suuri kysymys on tietenkin, voiko Civil toimia ja jos se toimii, onko malli monistettavissa.
Voi olla, että tekijät ovat ratkaisemassa ongelmaa, johon ei tarvittaisi lohkoketjua.
Lohkoketju läpinäkyvyyden apuvälineenä
1. Lohkoketjuun tallennettuja tietoja ei yleensä voi muuttaa kuin enemmistöpäätöksellä, mikä suojaa niitä sensuurilta.
2. Lohkoketjulla voitaisiin osoittaa, mikä saman artikkelin sisältävistä nettisivuista on alkuperäinen ja mitkä kopioita.
3. Lohkoketjulla voidaan siirtää arvoa (rahaa) mikromaksu-tyyppisesti useiden eri käyttäjien välillä.
