Sulje

Lehtikuvaajan ammattinimike poistumassa Iltalehdessä

valokuva

Iltalehti suunnittelee yhdistävänsä IL-TV:n ja kuvaustoiminnot yhdeksi kokonaisuudeksi. Uudelleen organisointi liittyy digipanostukseen sekä kuva- ja taitto-osastoon kohdistuneisiin yt-neuvotteluihin, joissa työsuhde päättyi jopa puolella väestä.

Lehdestä irtisanottiin lokakuussa 16 henkilöä: kaksi lehtikuvaajaa, kuvankäsittelijöitä, kuvasihteereitä ja taittajia.

Kustantaja Kari Kivelän mukaan suunnitteilla olevassa organisaatiomallissa video-osasto tuottaisi myös still-kuvaa, kun aiemmin kuvaosasto teki myös videoita.

– Näin ei olisi enää olemassa sellaista ammattinimikettä kuin lehtikuvaaja. Olisi sen sijaan monimediakuvaajia tai videokuvaajia, jotka tekevät lisäksi still-kuvauksia.

Visuaalisen väen vähentäminen on herättänyt pohdintoja Iltalehden printin tulevaisuudesta ja kuvallisen ilmaisun laadusta. Lakkaako printti lähitulevaisuudessa?

Teemme strategiaa kolmen vuoden jänteellä, eikä tässä ajassa printtiä ole piirretty pois.

– Ei tämä sitä ennakoi. Digi on selkeä painopiste ollut meillä jo pitkään. On kuitenkin selvää, että painetun lehden rooli on pienentynyt, ja sama trendi tulee jatkumaan, Kivelä sanoo.

Hänen mukaansa tehdyt ratkaisut eivät myöskään viittaa siihen, että printtilehti alkaisi ilmestyä harvemmin.

– Teemme strategiaa kolmen vuoden jänteellä, eikä tässä ajassa printtiä ole piirretty pois.

Kuvien laadunkaan heikkenemistä Kivelä ei allekirjoita: nyt lakkautettiin etupäässä tuotannollisia, kuvankäsittelyyn liittyviä tehtäviä, joita korvataan osin automatiikalla.

Kivelä näkee printissä positiivistakin virtaa.

– Erikoislehtiemme myynti on kasvanut yli sadalla prosentilla viime vuoteen nähden. Kuten nimikin sanoo, erikoislehdet eivät silti ole sellaisia volyymituotteita kuin painettu lehti on joskus ollut.

Erikoislehtiä julkaistiin viime vuonna pari enemmän kuin edellisenä, ja niiden keskihinta nousi.

Lopullinen päätös uudesta organisaatiomallista syntynee marraskuussa.

Kommentit