Sulje

Jouko Jokinen

Lehdillä annettavaa kouluille juuri nyt

yhteistyö

Peruskoulun yhdeksäs luokka on viimeinen hetki, kun järjestelmä kohtaa koko ikäluokan. Sen jälkeen lapset hajaantuvat lukioon, ammatilliseen koulutukseen, töihin, työttömäksi ja kuka minnekin.

Yhä useampi yläkoululainen tulee kodista, jonne ei tilata sanomalehteä. Toki useimmissa kodeissa lueskellaan lehtien uutisia älykännyköistä ja päätteiltä, mutta se on paljon yksityisempää kuin keittiön pöydälle levitetty sanomalehti. Digitaalinen tuote ei ole samalla tavalla läsnä arjessa kuin paperi.

Siksi sanomalehtien työ kouluissa ja nuorten parissa on entistä tärkeämpää.

Koulujen opetussuunnitelmat (ops) muuttuvat radikaalisti syksystä 2016 alkaen. Yhden aineen luokkaopetuksen sijaan korostuvat ryhmät, oma tiedonhankinta ja -analysointi sekä useamman oppiaineen kokonaisuudet. Muutos lähtee alakouluista. Opetussuunnitelmat muuttuvat myös yläkouluissa vuoteen 2019 mennessä.

Hyvä ja tärkeä uutisaihe lehdille? Kyllä, mutta myös paljon enemmän.

Uusissa opetussuunnitelmissa on paljon asioita, jotka liittyvät syvästi journalismin perusosaamiseen. Medialukutaito, tiedonhankinta ja -analysointi, lähdekritiikki, tekstin, kuvien ja liikkuvan kuvan tuottaminen, esiintyminen, digitaalisuus, monialaisuus.

”Hyvä ja tärkeä uutisaihe lehdille? Kyllä, mutta myös paljon enemmän.”

Lehtien kannattaa nyt olla tiiviisti yhteydessä kuntien opetusohjelmavastaaviin. Valmiita materiaaleja ja ideoita ei ole paljoa. Vastuu jää kunnille ja kouluille. Ensi syksy lähenee nopeasti.

Tarjotaan apua ja ideoita, miten tuotteitamme ja osaamistamme voisi kouluissa hyödyntää. Oman kokemukseni perusteella tiedän, että opetusohjelmista vastaavat rehtorit ja virkamiehet ottavat paikalliset mediatoimijat mielellään mukaan yhteistyöhön.

Vaikuttamisen aika on juuri nyt. Ottakaa yhteys paikallisiin ops-vastaaviin ja tehkää aiheesta myös uutisia. Eivät vanhemmat vielä ole tajunneet, kuinka paljon ainakin perinteisimmät koulut tulevat muuttumaan.

Sanomalehtien Liitto on tehnyt Hanna Romppaisen johdolla oppaan, jossa kerrotaan, mitä lehdissä voitaisiin ops-työhön liittyen tehdä. Oppaassa on paljon käytännön vinkkejä. Myös talven Sanomalehtiviikolla keskitytään uuden ops-työn kokeiluihin.

Kiireisiin ei kannata nyt vedota. Jos ei aivan heti ehdi mukaan ops-pohdintaan, aikaa on, sillä opetusohjelmien muutos vaikuttaa koulujen työhön usean vuoden ajan. Mukaan pääsee, mutta paras hetki vaikuttaa paikallisiin ops-sisältöihin on tänä syksynä ja ensi talvena.

Miksi lehtien pitäisi kiinnostua ops-työstä? Toki tavoitteet ovat osin itsekkäitä. Nuoret käyttävät mediaa enemmän kuin koskaan, mutta samaan aikaan vähemmän lehtien sisältöjä kuin koskaan. Koulujen avulla voimme saada nuoret huomaamaan, että taskussa sykkivä älykännykkä sisältää hyvää ja tarpeellista sisältöä, josta paikallisuus tekee kaiken lisäksi ainutlaatuista.

Tavoitteet ovat kuitenkin paljon isommat. Lukeminen on ajattelemista. Kun lukeminen vähenee, myös ajattelu vähenee. Lehdistön suuri tehtävä on lukutaidon ylläpito.

Medialukutaito, tiedonhankinta, -hallinta ja lähdekritiikki ovat entistä tärkeämpiä yhteiskunnallisia taitoja. Lehtien mukanaolo ops-prosessissa ei ole tärkeää vain lehtien tulevaisuuden kannalta. Se on tärkeää myös opetusohjelmien onnistumisen ja lasten tulevaisuuden kannalta.

Kommentit