Lisää avoimuutta. Journalististen käytäntöjen ja valintojen rutiininomaista läpivalaisua yleisölle.
Sama teema toistuu avoimissa vastauksissa, kun kysyimme sanoma- ja kaupunkilehtien päätoimittajilta, miten uutismedia voisi parantaa luotettavuuttaan.
Yleisön luottamus on entistäkin tärkeämpi valuutta valemediasta eroa tekevälle uutistoiminnalle. Nyt lehdissä pohditaan tapoja brändätä omaa ammattimaisuutta.
Olisiko aika Suomessa kypsä yleisön ja toimituksen välissä toimiville lukijatoimittajille, yleisönedustajille tai mediakriitikoille?
Samaa ovat ajoin pohtineet tutkija Heikki Kuutti ja toimittaja Johanna Vehkoo.
Klassinen lukija-asiamies on mediaetiikkaa tunteva, toimituksen ulkopuolinen henkilö. Rooli tai osia siitä on voitu antaa myös toimituksessa työskenteleville. Toimeen liittyy joitakin seuraavista alueista:
Lukija-asiamies monitoroi toimitustyötä sekä avaa ja arvioi tehtyjä valintoja kolumnipalstallaan. Tekstit eivät usein ole imartelevia journalisteille – ja juuri siksi ne lisäävät uskottavuutta.
Lukijoiden edustaja aktivoituu yleisön ja toimitusten ristiriitatilanteissa, selvittää tapahtumien taustat ja tekee julkisen analyysinsa. Lukija-asiamies voi myös käsitellä yleisön kanteluita.
Hän katsoo toimitustyötä lukijoiden näkökulmasta ja tuottaa sisäisiä analyyseja toimituksen käyttöön esimerkiksi lukijapalautteeseen perustuen.
Hän voi myös avata toimitustyötä erilaisissa tapahtumissa ja järjestää niitä.
”Olisiko aika Suomessa kypsä yleisön ja toimituksen välissä toimiville lukijatoimittajille, yleisönedustajille tai mediakriitikoille?”
Suomessa lukija-asiamies täyttäisi alaa kokonaisuutena ansiokkaasti palvelevan Julkisen sanan neuvoston katvealueita. Toimituksen valtuuttama oma kriitikko toimisi suoremmin yleisön ja yksittäisen lehtibrändin välissä.
Maailmalla jonkin verran käytetty malli ei ole koskaan yleistynyt täällä. Keskisuomalaisella oli ainoana suomalaismediana riippumaton lukija-asiamies vuosina 1999–2008. Kanteluita tuli kuitenkin vähän.
Ilmapiiri, jossa toimitukset työskentelevät, on monella tapaa erilainen nyt kuin tuolloin. Journalistien työtä kyseenalaistavat esimerkiksi valemedia, niiden kelkkaan lähteneet lukijat ja jopa osa poliitikoista.
On hyvä hetki pohtia, mitkä osat lukija-asiamiehen toimenkuvasta soveltuisivat käyttöön Suomessa.
> Lue myös: Päätoimittajakysely: Poliitikot suhtautuvat aiempaa kielteisemmin mediaan
> Lue myös: Kurkotus kuplista ja asiat mittasuhteisiin – Näin päätoimittajat tekisivät uutismediasta entistä luotettavamman
> Lue lisää Suomen Lehdistön päätoimittajakyselystä numerosta 2/2017
> Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje.