Sulje

Eero Hyvönen

Lähdesuoja on yhä uhattuna

Eero Hyvönen, Nelosen uutisten päätoimittaja ja Sähköisen median päätoimittaja­yhdistyksen puheenjohtaja

Oikeusministeri Tuija Brax otti aikalisän suunnitelmissaan heikentää lähdesuojaa. Täyskäännöstä tuskin on tiedossa, sillä tavoitteena on edelleen tukkia poliisin tietovuodot. Ne ovat enimmäkseen kuvitelmaa.

Tarkoitus oli tietysti hyvä. Oikeusministeriön toimikunta tahtoi suojella kansalaisia. Onhan väärin, jos media aiheuttaa kärsimystä ihmisille julkistamalla heidän yksityiselämästään virheellisiä tai puutteellisia tietoja, jotka se on saanut nimettömältä, salassapitorikokseen syyllistyneeltä lähteeltä. Väite on vastaansanomaton: väärin silloin on toimittu, moneen kertaan väärin.

Toimikunta teki johtopäätöksen, että etenkin sellaisissa tilanteissa lähdesuoja pitää pystyä murtamaan jo esitutkintavaiheessa.

Johtopäätös on kummallinen.

Kansalaista suojataan mainituilta vääryyksiltä jo nyt, ilman ensimmäistäkään lainmuutosta. Journalisti ei nytkään pysty vetäytymään nimettömän lähteen suojaan. Päinvastoin, hän vastaa tämänkin virheistä, jos on tyhmyyksissään uskonut vääriä tietoja tai julkaissut yksityiselämää loukkaavan tiedon.

 

Sananvapaudella on jo rajat, ja Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) käytännön valossa suomalaiset tuomioistuimet vetävät rajan liiankin tiukalle suhteessa yksityiselämän ja kunnian suojaan. Suomen valtiolle on tullut kolme langettavaa päätöstä ja kymmenen seuraavaa tapausta on jo läpäissyt EIT:n esikarsinnan.

Lähdesuojanmurtajatoimikunta haluaakin todellisuudessa ennaltaehkäistä, siis nostaa rikoksenteon kynnystä. Tarkoitus voi edelleen olla hyvä. Tosin toimikunta ei esitä näkemystä siitä, kuinka paljon tai kuinka pahoja ennaltaehkäistäviä tapauksia on, ei ensimmäistäkään tosielämän esimerkkiä.

Kun toimikunnan esityksen lukee loppuun ja näkee ehdotuksen uudeksi lakipykäläksi, hämmästyy. Hyvät tarkoitukset on valjastettu juoksumatoksi huonoille käytännöille.

Kelloa käännettäisiin vuosikymmeniä taaksepäin, jos toimikunta saisi tahtonsa lävitse.

Pykäläehdotus antaisi tuomioistuimelle mahdollisuuden murtaa lähdesuoja jo esitutkinnassa, jos se on ”perusteltua rikoksen vakavuuteen tai seurauksiin nähden”. Siis muukin vakava seuraus kuin kansalaisen yksityiselämän tai kunnian loukkaaminen käy. Kävisikö vaikka hallituksen hankkeen kaatuminen tai pörssiyhtiön kurssin heikentyminen?

Hulluinta on, että lähdesuojan voisi murtaa, vaikka salassapitorikosta ei olisi edes tapahtunut. Journalisti saatettaisiin määrätä paljastamaan nimetön lähteensä, jos ”asiassa on todennäköisiä syitä epäillä”, että salassapitovelvollisuutta on rikottu. Täysin lainkuuliaisia sivullisia paljastuisi tietolähteiksi, jos journalistit noudattaisivat tuomioistuimen määräyksiä. Kokemuksesta tiedän, että poliisia epäillään vuotajaksi aina, jos uutinen koskee rikostutkintaa. Yleensä tietolähde on ihan muu.

 

Oikeusministeri Tuija Brax lupasi Päätoimittajayhdistyksen seminaarissa hiljattain, että lähdesuojaesitystä ei toteuteta alkuperäisessä muodossa. Hän ei kuitenkaan täsmentänyt, miten aikoo evästää uuden esityksen tekijät. Mitään täyskäännöstä ei ole luvassa siitä päätellen, että Brax piti edelleen suuressa arvossa ex-oikeusasiamies Riitta-Leena Paunion selvitystä poliisin tietovuodoista – joista saatiin enimmäkseen ”viitteitä”.

Braxille Paunion ja kumppaneiden epäilykset riittivät näytöksi. Toivottavasti valmistelu on toisella kierroksella huolellisempaa.

Kommentit