Suomalaisella media-alalla on ongelma. Tänne ei synny uusia journalismin startupeja, kuten Long Play -median perustaja Johanna Vehkoo kirjoitti. Vehkoo tarttui taannoisen podcast-jaksomme otsikkoon, jossa siteerattiin erästä varsin usein kahvi- ja baarikeskusteluissa toistuvaa lausetta: kaikki median startupit ovat epäonnistuneet. Vehkoon mukaan verkkojournalismissa pelkkä selviytyminen on menestymistä.
Olen analyysista osin samaa ja osin eri mieltä. Samaa mieltä siinä mielessä, että olen käyttänyt ihmisten kanssa puhuessani varmaan sata puheenvuoroa juuri Long Playn ylistämiseen. Käytännössä vailla alkurahoitusta aloittanut startup on nykyisin ihan oikea yritys, joka maksaa joka kuukausi palkkaa useille ihmisille! Ja katsokaa, millaisen suhteen he ovat lukijoihinsa kehittäneet!
Eri mieltä olen taas sikäli, että suomalaisista journalismin startupeista ei ole syntynyt kasvua siinä mielessä kuin startupeissa kasvu määritellään. Eli niin, että jokin uusi yritys kehittäisi tuotteen, joka mahdollistaisi merkittävän kokoisen uuden journalistisen organisaation rakentamisen. Esimerkkejä tällaisista menestyneistä startupeista kuitenkin on jopa Suomen markkinan kokoisilla kielialueilla, esimerkiksi Zetland Tanskassa ja Republik saksankielisessä Sveitsissä, molemmat itsenäisiä julkaisuja.
Alan realiteetit toki ovat vaikeat, joten en väitä että kyse olisi tekijöiden osaamattomuudesta tai kunnianhimottomuudesta. Media-ala on kaikkialla poikkeuksellisen vaikea ala.
Tyypillisesti minkä tahansa kuluttajatuotteita kehittävän startupin tavoitteena on käyttää mahdollisimman vähän resursseja niin sanotun pienimmän toimivan tuotteen (minimum viable product) kehittämiseen. Tästä tuotetta sitten kehitetään pikku hiljaa eteenpäin.
Digitaalisessa journalismissa tämä perinteinen malli ei toimi. Ihmisten ajasta kilpailevia digitaalisia tuotteita on niin paljon, että ihmiset eivät ole valmiita maksamaan sellaisesta, joka ei jo alusta asti synnytä poikkeuksellista käyttökokemusta. Tuotteen myyminen riittävän laajalle joukolle nykyisessä informaatioympäristössä on haaste.
Suomessa kuitenkin elää epäterve ajatus siitä, että journalistinen startup perustetaan siten, että ryhdytään vaan julkaisemaan. Jos journalismi on riittävän laadukasta, se menestyy. Näin ajateltuna journalismin liikeidea on journalismin kustantaminen, ei muuta.
Journalismin varsinainen liikeidea on kuitenkin poikkeuksellisen laadukkaan ja merkityksellisen käyttökokemuksen tarjoaminen. Siis jonkin sellaisen, jonka pariin ihmiset haluavat tulla päivittäin tai viikoittain. Se sitten mahdollistaa laadukkaan journalismin.
Monia (useimmiten toteutumattomia) median startup-ideoita pyöritelleiden ihmisten kanssa juteltuani olen törmännyt kerta toisensa jälkeen samaan ajatukseen. Yrittäjät sivuuttavat liikeideoissaan kokonaan journalismin ja keskittyvät hakemaan ansaintamallia jostain muualta, esimerkiksi erilaisia innovatiivisia mainosratkaisuja pohtimalla.
”Yrittäjät sivuuttavat liikeideoissaan kokonaan journalismin ja keskittyvät hakemaan ansaintamallia jostain muualta, esimerkiksi erilaisia innovatiivisia mainosratkaisuja pohtimalla.”
Toisin sanoen ajattelemme, että journalismi itsessään ei voisi olla ihmisille arvoa luovaa. Arvonluonnilla en tarkoita sitä, moniko ihminen on valmis klikkaamaan otsikkoa tai edes sitä, moniko ihminen on valmis ottamaan median koetilauksen saadakseen jutun luettua. Vaan sitä, millaisesta mediasta ihmiset ovat valmiita maksamaan jatkuvaa kuukausi- tai vuosimaksua ja millaisia lupauksia sen tulee joka päivä ihmisille lunastaa.
Edellä mainituista syistä johtuen onnistuminen edellyttää siis vahvaa teknologista osaamista, jonka ansiosta jo ensimmäisen vaiheen julkaisualustan on oltava poikkeuksellisen hyvä. Lisäksi tuote tarvitsee taakseen yhteisön, joka uskoo ideaan mielellään ennen kuin mitään tuotetta on edes olemassa. Ilman alkurahoitusta kasvu on tietenkin usein tuskallisen hidasta, sillä yritys ei voi rekrytoida päivittäisen tai viikoittaisen julkaisemisen edellyttämää määrää ihmisiä.
Olen itse viiden kollegani kanssa parhaillaan rakentamassa Suomeen journalistista startupia. Projektimme työnimi on Uusi Juttu. Olemme vaiheessa, jossa vasta rakennamme perustuksia ja ensimmäistä tuotetta. Suomalaisen yhtiömme rahoittaja on aiemmin mainitsemani tanskalainen Zetland, joka on sekä journalismin kustantaja mutta myös palkitun sovelluksen kehittänyt teknologiayhtiö.
Tähtäämme siihen, että alkuvuodesta 2025 aloittaisimme päivittäisen median julkaisemisen reilun 20 kokopäiväisen ammattilaisen voimin. Näistä suurin osa on journalisteja.
Olennainen osa tulevaa lupaustamme käyttökokemuksen suhteen on tanskalaisen Zetlandin tavoin lupaus siitä, että mainoksia ei ole ollenkaan. Uskomme, että mainokset ovat nimittäin osa journalismin ongelmia eikä ratkaisu, kuten joskus aikanaan.
Nykyisessä informaatioympäristössä mainokset ovat syy, joka on ajanut mediayhtiöt tavoittelemaan koko ajan maksimaalisia lukijamääriä verkkosivuilleen sen sijaan, että ne olisivat keskittyneet poikkeuksellisen digitaalisen käyttökokemuksen ja tässä toimivien kerronnan keinojen kehittämiseen. Tämän on tehnyt sillä aikaa joku muu.
