Sulje

Kymmenen kuukauden kypsyttely

Aamulehden infografiikka Lionel Messistä palkittiin viikonloppuna Skandinavian sanomalehtien ulkoasukilpailussa. Messias-grafiikka voitti kultaa uutissivujen sarjassa. Näin aukeama syntyi.

Messias syntyi uutispäällikkö Minna Saarniahon, ulkoasupäällikkö Stefani Urmaksen, urheilutoimittaja Pekka Aallon ja graafikko Asmo Raimoahon yhteistyönä. Kuva: Sakari Piippo

Messias syntyi uutispäällikkö Minna Saarniahon, ulkoasupäällikkö Stefani Urmaksen, urheilutoimittaja Pekka Aallon ja graafikko Asmo Raimoahon yhteistyönä. Kuva: Sakari Piippo

Julkaisemme verkossa uudelleen jutun, joka julkaistiin alun perin toukokuussa printtilehdessä. Tuolloin Aamulehden Messias-aukeama oli voittanut Sanomalehtien Liiton sivukilpailun feature-sarjan. Society for News Design Scandinavian järjestämän ulkoasukilpailun tuloksia ja muita suomalaismenestyjiä voi tutkia täältä.  

 

Aamulehden aukeaman kokoinen infografiikka jalkapalloilija Lionel Messistä. Klikkaa suuremmaksi

Viime joulukuun 9. päivä Lionel Messi teki vuoden 86. maalinsa ja rikkoi samalla 40 vuotta vanhan ennätyksen kalenterivuoden aikana tehtyjen maalien määrässä.

Se oli sunnuntai-ilta. Tiistaiaamuna Aamulehdessä ilmestyi aukeaman kokoinen infografiikka, jossa lueteltiin jokainen ennätysvuoden maali, jaettiin ne vasemmalla ja oikealla jalalla tehtyihin ja kerrattiin Messin elämän vaiheet sarjakuvassa.

Moinen urakka ei olisi onnistunut 24 tunnissa. Työnteko oli alkanut helmikuussa. Uutispäällikkö Minna Saarniahoa mietitytti, mikä teki Messistä maailman parhaan jalkapalloilijan.

Aamulehdessä on linjattu, että infografiikassa panostetaan määrän sijasta laatuun.

Saarniaho puhui asiasta urheilutoimittaja Pekka Aallolle ja graafikko Asmo Raimoaholle. Mitä kertoa urheilijasta, josta on jo kirjoitettu niin paljon?

Ainakin elämäkerran voisi kertoa tiiviisti sarjakuvana, Aalto keksi. Hän aloitti taustatyöt haastattelemalla jalkapallovalmentaja Pertti Kemppaista 17. helmikuuta.

Vielä ei ollut varmaa, milloin juttu julkaistaisiin. Myös kokonaisuuden osaset elivät. Aluksi Messin taito, nopeus ja muut ominaisuudet olivat suuremmassa roolissa. Graafikko ei ollut täysin vakuuttunut kaikista palasista.

– Yritin päästä sarjakuvista eroon alusta lähtien, koska se on niin vaikea ilmaisumuoto. Käsikirjoittamisessa Pekka oli hyvänä apuna, saatiin palloteltua kuvakäsikirjoitus kokoon, Raimoaho kertoo.

Kun Messi teki 7. maaliskuuta viisi maalia Bayer Leverkusenia vastaan, Aalto oli varma siitä, että grafiikka piti saada julkaistua mahdollisimman nopeasti.

– Tämän parempaa tilaisuutta ei tule, hän muistelee.

Kesti vielä yhdeksän kuukautta ennen kuin juttu vihdoin julkaistiin.

 

Kolmen aikataulun töitä

Aamulehdessä grafiikkaa tehdään kolmella aikajänteellä. Uutisiin reagoidaan nopeasti ja siivotaan graafikolta muut työt pois.

Sitten on Messi-tapauksen kaltaisia pitkäjänteisiä projekteja ja kolmantena viikon–kahden päähän tehtäviä juttuja. Näiden työstäminen aloitetaan usein kokoamalla yhteen toimittajan, graafikon ja päällikön porukka.

– Pidetään vartin palaveri niin, että jollain on kynä ja skeemapaperi. Piirtäminen konkretisoi ajattelua, ulkoasupäällikkö Stefani Urmas sanoo.

Eteläamerikkalaiseen kuvailmaisuun kuuluu voimakas värinkäyttö. Siitä tuli ajatus, että käytän vain muutamaa väriä.

Aamulehdessä on linjattu, että infografiikassa panostetaan määrän sijasta laatuun. Se tarkoittaa, että välillä lehdessä saattaa olla vain muutama juttua paikantava kartta.

– Mutta sitten muina päivinä on helkkarin hienoa ja kovalla työllä tehtyä grafiikkaa.

Aamulehdessä tehtyjä grafiikoita käytetään myös Alma Aluemedian muissa lehdissä. Ne ovat tabloid-kokoisia, kun Aamulehti on broadsheet. Niinpä esimerkiksi joka päivä tehtävät hyötysivut on erikseen sovitettava tabloidin sivuille, mutta siitä on tullut kokemuksen myötä helpompaa.

Raimoaho mainitsee esimerkkinä taitoluistelugrafiikan, jonka osaset olivat leipäteksti, iso kuva ja aikajana. Tabloid-taittoon valittiin erilainen valokuva, mutta muuten samat palikat saatiin sivuille eri tavalla asemoituna.

 

Maalikunkku piirakassa ja sarjiksessa

Messi-juttu sai maata kevään ja alkukesän. Samalla idea terävöityi.

Messistä oli hyvin mahdollisesti tulossa kaikkien aikojen maalikuningas, joten siitä tulisi myös grafiikan ydin – piirakkakuvaaja, jossa eritellään maalit joukkueen päivämäärän ja vastustajan mukaan. Aalto keräsi tietoa muun muassa katsomalla maalikoosteita YouTubesta iltaisin kotona.

Iso otsikko, kolme valokuvaa ja sarjakuvat aseteltiin aukeamalle. Sarjakuvat välittivät paljon tietoa, jonka kertominen tekstimuodossa olisi vienyt reilusti enemmän tilaa.

Ei ollut yhtään sellainen tunne, että tästä puuttuisi jotain, olisi jotain liikaa tai haluaisi muuttaa jotain. Se on harvinaista.

Raimoaho käytti niitä piirtäessään pelkistettyä tyyliä. Samalla hän keksi, miten sarjakuvat saisi pelaamaan yhteen valokuvien kanssa.

– Eteläamerikkalaiseen kuvailmaisuun kuuluu voimakas värinkäyttö. Siitä tuli ajatus, että käytän vain muutamaa väriä, Raimoaho sanoo.

Väreiksi valittiin tietenkin FC Barcelonan sininen ja tulipunainen.

Joulukuussa asiat alkoivat olla viimeistä silausta vaille valmista. Messi rikkoisi maaliennätyksen päivänä minä hyvänsä.

Joulukuun 5. FC Barcelona pelasi Benficaa vastaan Champions Leaguessa. Messi oli ollut kentällä puoli tuntia, kun hän loukkasi polvensa ja poistui kentältä.

– Me oltiin aivan sydän kurkussa, että nytkö se sitten meni ja vesitti koko homman, Urmas sanoo.

Sama huoli oli vaivannut aiemminkin. Raimoaho oli tehnyt vielä viimeisinä viikkoina paljon työtä grafiikan eteen. Entä jos Messi on poissa pelistä loppuvuoden ja juttu valuu hukkaan tai ainakin se pitää muokata uuteen uskoon? Tekijöiden onneksi niin ei käynyt. Seuraavana sunnuntaina Messi teki kaksi maalia ja rikkoi ennätyksen.

Maanantaina Pekka Aalto oikoluki vedoksia ja teki niihin viimeiset korjaukset, joista yksi oli jäädä tallentumatta toimitusjärjestelmään. Asmo Raimoaho ei ollut työvuorossa, joten grafiikan viimeistelystä huolehtivat hänen kollegansa Hannu Mänttäri ja Tuomas Heiskanen.

Seuraavana aamuna Aamulehden B22–23-aukeama oli täynnä Lionel Messiä.

– Ei ollut yhtään sellainen tunne, että tästä puuttuisi jotain, olisi jotain liikaa tai haluaisi muuttaa jotain. Se on harvinaista. Oli valtava helpotus ja ilo, että se on siinä, Pekka Aalto sanoo.

 

 

Aamulehden grafiikkaoppia

 

1. Kaikki tekijät mukaan

Infografiikkaa ei tehdä niin, että uutispäällikkö puhuu juttuaiheesta ensin kirjoittavalle toimittajalle ja tämä käy vasta sitten jututtamassa graafikkoa. Kaikkien on oltava mukana alusta asti ja ideat hahmotellaan paperille kuvallisessa muodossa jo ensimmäisessä tapaamisessa. Muuten vaarana on, että syntyy vain koristeltuja faktalaatikoita.

 

2. Valitse mihin paukut pannaan

Hyvän infografiikan tekeminen vaatii paljon aikaa. Sellainen ei synny yhdessä iltapäivässä. Aikaa tarvitaan taustatyölle, pohtimiselle ja yksityiskohtien puunaamiselle. Kannattaa mieluummin tehdä vähän ja panostaa työhön kunnolla. Etenkään viimeistelystä ei voi säästää, tai kaikki muu vaiva menee hukkaan.

 

3. Ilmaisu riippuu jutusta 

Kaikki jutut eivät sovi esitettäviksi infografiikan keinoin. Grafiikka kertoo paljon informaatiota tiiviissä muodossa, mutta valokuva on parempi tunnelman välittämiseen. Jos jutusta löytyy tarina, kuten vaikkapa Tapparan ja Ässien kohtaaminen SM-liigan loppuottelussa, sen voi hyvin kertoa reportaasina.

Kommentit