Sulje

Maria Lassila-Merisalo 

Kuolleet lehdet

Maria Lassila-Merisalo on kaunokirjallisesta journalismista väitellyt tiedotusopin yliopistonlehtori.

Printtirintamalta on kuultu kesän ja syksyn aikana haikeita uutisia. Tuuli pyyhkäisee yli instituution toisensa jälkeen.

Ensimmäisenä tuli uutinen City-lehden lakkauttamisesta. City kasattiin aikanaan Scandalin ja 1999 Citylehden raunioista. Ensimmäinen numero jaettiin Helsingin keskustan ilmaisjakelutelineisiin vappuna 1986.

Lehti oli salamavauhdilla modernista postmoderniin maailmaan luiskahtaneen juppi-Suomen ilmentymä. Kari Kivelä, Eeropekka Rislakki ja Kim Weckström piiskasivat nuoria wannabe-Wolfeja kirjoittamaan juttujaan yhä uudelleen ja uudelleen – Sarasvuokin muistelee City on sinun -kirjassa saaneensa joskus vasta seitsemännen juttuversion kelpaamaan lehteen.

Cityn sivuilla lanseerattiin sinkut suomalaiseen sanastoon ja esiteltiin alakulttuurien ja vähemmistöjen elämäntyyliä raflaavalla tavalla. 1990-luvun lamastakin lehti selvisi, joskin gonzo-paatos sai vaimeta.

Entä nyt? Heinäkuinen paperi-Cityn lakkautusuutinen nosti metelin, ja lehti saikin armonaikaa. Tätä kirjoittaessani toimituksessa elettiin niin yt- kuin myyntineuvottelujen keskellä. Marraskuun lehteä tehtiin tietämättä, tuleeko se koskaan ulos.

 

Seuraava murheellinen uutinen kantautui Oulusta, Kolmiokirjasta. Omat tyttäreni kavereineen eivät voi lukea Naisen unelmia tirskuen taskulampun valossa peiton alla, elleivät hae vanhoja Reginoita antikvariaatista.

Reginan novellien takana oli laaja kirjoittajakaarti, mutta useimmat ovat julkaisseet tekstinsä salanimellä. Viihdenovellien kirjoittamista ei ole pidetty ansioluettelon kaunistuksena, ja päätoimittaja Eeva Vainikainen vaikenee lojaalisti kirjoittajistaan.

Heitä riitti silti: opettajia, pienten lasten kotiäitejä – ja kirjailijoita, kuten Kirsti Ellilä. Pirjo Hassisesta tuli kirjailija nimenomaan Reginan ansiosta.

Reginan novellien kirjoittaminen olikin tehokasta kirjoittajakoulutusta. Mutta aika ajoi 53-vuotiaan Reginan ohi. Kun suorasukaista seksiä tuppaa joka tuutista, pikku-uskaliaan fiktiivisiin novelleihin painottuneen lehden arvo hiipuu.

 

Ja sitten on vielä se Suosikki, liki Reginan ikään ehtinyt nuorisokulttuurin äänitorvi. Suosikin kohtalo oli kuitenkin ehkä vielä selvemmin ennakoitavissa kuin Reginan.

Jos muuten kukaan ei ole vielä tehnyt opinnäytettä Suosikin Bees & Honey -palstasta, syytä olisi. Lääkäri Erkki-Pekka Helle, Dear Eki, piti kysymys-vastaus-palstaa liki neljänkymmenen vuoden ajan, mikä on melkoinen saavutus.

Kaikkia kolmea lehteä yhdistää lukijoiden nuorehko ikä. Jäljellä olevat printtilehdet käyvät kiivasta taistoa lukijoista toisiaankin, mutta ennen muuta nettiä vastaan.

Fanittaminen on verkossa monin verroin tehokkaampaa ja osallistavampaa kuin Suosikin tilaamalla. Seksisaitteja löytyy joka lähtöön, ja verkossa saa julki sen omankin novellin, joka ei Reginaan kelvannut.

Jos tämän päivän varhaisteini ei lue paperilehdestä hänelle tällä hetkellä relevantteja asioita, onko meillä yhtään hyvää syytä olettaa että hän oppisi siihen myöhemminkään?

Edes täällä Suomessa?

Alkaa olla vaikeaa rimpuilla vastaan.

Kommentit