Tajusin kysyä sitä tekoälyltä vasta jutun ilmestymisen jälkeen.
”Hei Chat GPT! Minulla on Excelissä dataa sadan startup-yrityksen toimitusjohtajien palkoista. Sarakkeissa on: ansiotulot 2021, pääomatulot 2021, maksetut verot 2021, yrityksen liikevaihto, yrityksen perustamisvuosi. Millaisia erilaisia vertailuita ja luokitteluita voisin aineistosta Excelillä tehdä?”
Kielimalli ruksutti vastaustaan ja listasi viisi ehdotusta. Vain niistä ensimmäisestä olin tehnyt artikkeliini grafiikan. Kaksi muuta olisivat voineet olla kiinnostavia lisiä juttuuni.
Seuraavaksi pyysin tekoälyltä neuvoa, miten saisin tehtyä tarvittavan funktion Excelissä, jos haluaisin verrata toimitusjohtajien palkkoja yritysten liikevaihtoihin. Vastauksena tuli seikkaperäinen toimintaohje Excelin käyttöön.
Tekoäly ei välttämättä vie työtäsi, mutta ne, jotka osaavat tehokkaasti käyttää tekoälyä työkaluna, voivat saada kilpailuetua. Saadakseen oikeita vastauksia pitää osata kysyä oikeita kysymyksiä. Siksi monella asiantuntija-alalla jaetaan nyt parhaita vinkkejä siitä, millaisilla prompteilla eli toimeksiannoilla työkaluista saa eniten irti.
Chat GPT:lle pitää osata kertoa täsmällisesti ja selvästi, mitä siltä toivotaan. Sille pitää selittää, mistä on kyse ja määritellä tehtävä. Usein annan sille kontekstiksi materiaalia tai kerron toivotun tyylilajin ja kohderyhmän. Välillä sille pitää antaa rajoja kuten vastauksen halutun merkkimäärän tai esimerkkejä, miten haluaa lopputuloksen muotoiltavan.
”Itse asiassa tekoäly huomautti pitkälti samoista asioista, joista olimme puhuneet toimituksessa tuottajan kanssa.”
Chat GPT on kielimalli, joka tuottaa lauseita matemaattisten todennäköisyyksien pohjalta. Se ei tiedä, mikä on totta. Siksi toimittajan täytyy muistaa, että siihen ei voi luottaa. Kaikki pitää tarkistaa itse.
Kolme vinkkiä tekoälyn käyttöön journalismissa:
Listat. Chat GPT on hyvä listaamaan näkökulmia, teemaan liittyviä argumentteja tai haastattelukysymyksiä. Se ei ole erityisen luova tai kriittinen, mutta sillä saa ainakin generoitua nopeasti pöydälle ne ilmeisimmät.
Editointi. Chat GPT toimii usein parhaiten, kun sitä pyytää toimimaan haluamassaan roolissa. Pyysin siltä: ”Kuvittele, että olet sanomalehden feature-toimituksen editori. Millaista palautetta antaisit tästä artikkelistani, miten sitä voisi parantaa?”
Perään syötin juttuni, jossa kerroin suomalaisesta kvanttitietokoneiden jäähdyttimiä valmistavasta Blueforsista.
Vastaus oli hämmentävän pätevä, ja sain palautetta jutun aloituksesta, kerrontatekniikoista, rakenteesta ja jopa siitä, miten lukijaa kannattaisi sitouttaa juttuun.
Itse asiassa tekoäly huomautti pitkälti samoista asioista, joista olimme puhuneet toimituksessa tuottajan kanssa.
Tiivistäjänä Chat GPT on usein ihan toimiva. Todennäköisesti otsikoiden ja ingressien generoimisessa toimitukset ottavatkin tekoälyn pian järjestelmällisemmin työkaluksi. Silloinkin tekoälylle kannattaa kertoa täsmällisesti, että haluaa esimerkiksi viisi versiota lukemaan houkuttelevasta sanomalehden verkko-otsikosta.
Tämän jutun otsikkoehdotuksissa Chat GPT taisi kyllä sortua itsekehuun ja liioitteluun. Ensimmäisessä versioissa se puhui tekoälyn “nerokkaista vinkeistä” ja toinen meni vielä pidemmälle: “Tekoälyn salatut supervoimat: Näin luot grafiikan startup-yritysten palkkavertailusta”.
