Kansallinen E-kirjasto avattiin viime viikolla. Julkisuudessa on käsitelty sitä, että monet isot kirjakustantamot ovat jättäytyneet ulos kuntien yhteisestä palvelusta.
Mobiilissa toimiva E-kirjasto jakaa kuitenkin myös lehtikustantajia. Monet aikakauslehdet ovat mukana, uutismedia käytännössä ei.
E-kirjasto-sovelluksessa lehtien näköisversiota voi lukea ilmaiseksi kotisohvalta. Lanseeraushetkellä palvelussa oli mukana 221 kuntaa eli sitä voi käyttää 85 prosenttia Suomessa asuvista.
Mahdollisuus digilehtien käyttöön kirjastojen ulkopuolella ei kuitenkaan ole uusi. E-kirjaston digitaalisten lehtien toimittajan Epressin myyntijohtajan Kimmo Laineen mukaan osa lehdistä on myynyt lisenssejä kirjastoille etäkäyttöön jo vuodesta 2016. Aiemmin lisenssit myytiin maakuntakohtaisesti niin sanotuille kirjastokimpoille ja lehtiä saattoi käyttää niiden verkkopalveluissa kirjautumalla. Uusi E-kirjasto taas on yksi valtakunnallinen sovellus, ja kokoelma on sama kaikkien kuntien käyttäjille.
Kustantaja määrittää lisenssin eli yhden lukuoikeuden hinnan.
– Jos E-kirjasto tilaa yhden lisenssin, se tarkoittaa, että yksi ihminen koko valtakunnassa käyttää lehteä ja muut jonottavat. Tässä pätee niukkuuden periaate, Laine sanoo.
Uutismedioista uudessa E-kirjastossa saatavilla ovat Maaseudun Tulevaisuus, Kauppalehti ja Hevosurheilu. Kaksi ensimmäistä ovat kuitenkin lähdössä palvelusta.
Maaseudun Tulevaisuutta kustantavan Viestimedian toimitusjohtaja Elina Schüller kertoo, että lehti on E-kirjastossa aiemman näköislehtipalvelusopimuksen kautta. Maaseudun Tulevaisuuden näköisversiota on voinut jo pitkään lukea monien kirjastojen verkkopalveluissa kirjautumalla.
– Meidän täytyy opettaa kuluttajia entistä enemmän siihen, että he tilaavat digitaalisia tuotteita suoraan meidän omista kanavistamme, Schüller perustelee ratkaisua lähteä.
Hän arvioi kuitenkin, että E-kirjaston vaikutus tilausmääriin on pieni.
Alma News Median kaupallinen johtaja Johanna Suhonen taas sanoo, ettei Kauppalehden tai Alma Median aikakauslehtien pitäisi olla E-kirjastossa. Lehdillä ei aiemminkaan ole ollut sopimusta etäkäytöstä kirjaston ulkopuolella.
”Monelle näyttää tulleen yllätyksenä, että kirjastojen kautta saa näköislehtiä ilmaiseksi. Jos E-kirjaston käyttö alkaisi olla korvaava muoto tilauksille, sitten meidän täytyy harkita uudelleen.”
Uutismedian liiton liittojohtajan Jukka Holmbergin mukaan jo hankkeen alkuvaiheessa sen valmistelijoille kerrottiin, ettei sanomalehtien digilukuoikeuden jakaminen ilmaiseksi kaikille kansalaisille E-kirjaston kautta lähtökohtaisesti sovellu uutismedian liiketoimintaan. Kukin kustantaja päättää kuitenkin palvelussa mukana olemisesta itsenäisesti.
– Lehden lukeminen kirjastossa omaa vuoroa odotettuaan on edelleen hyvä tapa, eikä se kaada tulopohjaa. Tilattavan lehden ilmainen jakelu isommassa mittakaavassa voi sen herkästi tehdä. Lehtien tulevaisuus on maksavien digitilaajien varassa.
Suurimmista aikakauslehtikustantajista E-kirjastossa mukana ovat esimerkiksi Otavamedia ja A-lehdet, kun taas Sanoman aikakauslehdet puuttuvat palvelusta.
Muun muassa Suomen Kuvalehteä, Tekniikan Maailmaa ja Kotiliettä kustantavan Otavamedian kuluttajaliiketoiminnan johtaja Tuomas Hämäläinen sanoo, että E-kirjastossa mukana oleminen on yhtiölle järkevää liiketoimintaa ja korvaus on ”ihan reilu”.
Hämäläinen muistaa, että alkuun kirjastoille myytyjen etäkäyttölisenssien suhteen oltiin varuillaan, mutta vaikutuksia liiketoimintaan ei ole havaittu. E-kirjastolle on myyty Hämäläisen mukaan kymmeniä lisenssejä suurimpia lehtiä kohden.
– Monelle näyttää tulleen yllätyksenä, että kirjastojen kautta saa näköislehtiä ilmaiseksi. Jos E-kirjaston käyttö alkaisi olla korvaava muoto tilauksille, sitten meidän täytyy harkita uudelleen.
Hämäläinen sanoo, että E-kirjastossa tarjolla on näköislehtiä, kun taas omille asiakkailleen Otavamedia myy laajempaa, ”digitaaliseen ympäristöön räätälöityä palveluita kaikkine lisätoimintoineen, jota näköislehti ei korvaa mitenkään”.
Hän ymmärtää, miksi uutis- ja aikakausmedian suhtautumisessa palveluun on eroja.
– Uutismedia on siirtynyt voimakkaasti digitaalisiin tilauksiin jo pidemmän aikaa. Aikakauslehdissä oma kiireetön printtilukukokemus on edelleen vahva.
Hämäläinen katsoo, että E-kirjasto on kansalaisen näkökulmasta fiksu ratkaisu.
– Tämä on tällaista tasapainottelua, että kun nyt ei olisi liian houkutteleva palvelu, Hämäläinen heittää.
Oikaisu 8.5.2024 kello 13.38: Korjattu Tuomas Hämäläisen titteli.
