Sulje

Jani Halme

Kuka saa ja kenelle annetaan?

omistus

Suomalaisessa mediakentässä on pitkän tauon jälkeen käynnissä uusien rahavirtojen reipas etsintä. Musiikkialalle se on synnyttänyt kiinnostavan valtakeskittymän.

Potkuihin perustunut tuloksen tekeminen ja varjojen mailla haahuilu ovat tiedonvälityksessä vihdoin väistymässä uusien avausten tieltä. MTV tekee suurimman uutisinvestointinsa sitten Kymmenen uutisten perustamisen vuonna 1981. Pöllölaaksosta aletaan lähettää uutisia digikanaviin ympäri vuorokauden. Karjalainen, Kaleva ja Keskisuomalainen panostavat radiotoimintaan. Lisäksi Kaleva on ostanut muun muassa tuotetarjouksia yhteen kokoavan nettipalvelu Offerillan ja Keskisuomainen laajentaa digitaaliseen bussimainontaan. Keski-Pohjanmaan Kirjapaino ja Hämeen Sanomat hakevat kasvua messuja järjestämällä.

Kulttuurin saralla näyttävimmistä liikkeistä on vastannut Sanoma-konserni. Suomen suurimmasta mediatalosta tuli yrityskaupan myötä myös maamme suurin festivaalijärjestäjä. Sanomatalosta eli tarkemmin sanottuna Neloselta tuotetaan nyt yli 30 festivaalia ympäri maan. Livetapahtumat, neljä televisiokanavaa (Nelonen, Jim, Liv ja Hero) sekä Suomen suosituimmat kaupalliset radiokanavat (Suomipop, Radio Rock, Radio Aalto, Loop, HitMix ja Helmiradio) tekevät Nelosesta maamme vaikutusvaltaisimman musiikkialan vaikuttajan. Panostukset kotimaiseen kulttuuriin ovat hieno juttu. Samalla vaikutusvalta keskittyy.

Nelosella on tehty pitkäjänteistä ja kilpailijoissa kateutta herättävää työtä monikanavaisten kulttuuri-ilmiöiden synnyttämisessä. Yksi osa sitä on radiotoimittajien sitouttaminen yhtiöön televisioroolien avulla. Aamulypsyn Jaajo Linnonmaa kysyy Nelosen prime timessä Haluatko miljonääriksi. Saman aamuohjelman toimittaja Anni Hautala emännöi Sanomien televisiokanavilla Kaikki vastaan yksi -ohjelman lisäksi myös Idolsia, jonka tuomarina toimii Radio Rockin keulakuva Jone Nikula. Idolsin toinen juontaja on Suomipopin toimittaja Juuso Mäkilähde, joka isännöi myös Selviytyjät Suomea, jossa Radio Aallon Kimmo Vehviläinen pääsi finaaliin asti.

Juontajien jälkeen Sanomilla halutaan sitouttaa muusikot. Suositut radio- ja televisiokanavat yhdistettyinä livetapahtumiin ovat palauttaneet Sanomataloon mahdollisuuden nostaa tai laskea suosion kultaista peukkua yksittäisen artistin kohdalla. Onnekkaimmille ja lahjakkaimmille on tarjolla Suomen olosuhteissa ainutlaatuisen tehokas huomioputki. Se alkaa valitsemisesta radiosoittoon pääsyä edellyttävään paneelitutkimukseen, jatkuu soittolistoille nousulla ja päättyy keikkabuukkauksiin. Väliin mahtuu promohaastatteluja ja televisionäkyvyyttä.

Kultuurialalla seurataan herkeämättä, onko Sanomien marraskuussa itselleen ostaman musiikkituotantoyhtiö Kaiku Entertainmentin artisteilla tarjolla oikotie tuohon putkeen. Kaiku-yhtiöiden artisteja ovat muun muassa Maija Vilkkumaa, Elastinen ja Juha Tapio.

”Yleisö toki lopulta päättää, mistä pitää, mutta kaupallisten radioiden asema uuden musiikin esittelemisessä kuluttajille on hämmästyttävän suuri.”

Yleisö toki lopulta päättää, mistä pitää, mutta kaupallisten radioiden asema uuden musiikin esittelemisessä kuluttajille on hämmästyttävän suuri. Sosiaalisen median piti viedä musiikin suositteluvalta kuluttajalle, mutta toisin kävi. Radion rooli hitin tekijänä on jopa isompi kuin jakelumonopoli Spotifyn pääsoittolistojen vaikutusvalta. Suuri valta luo herkästi epäilyjä sen väärinkäytöstä. Ensimmäinen mediakonsernien välisestä kilpailusta ammentava kulttuurikina on jo nähty. Vuosi sitten rap-artisti Mikael Gabriel syytti Sanomien radioita kappaleidensa boikotoinnista hänen siirryttyään televisiotöihin Neloselta Maikkarille. Tulisesta Facebook-kirjoittelusta liikkeelle lähtenyt tilanne sovittiin myöhemmin.

Media-alalla nyt nähtävä ansainnan laajentaminen on hyvä asia. Vain taloudellisesti vahvat toimijat pystyvät toisteisesti tekemään laadukasta journalismia ja viihdettä. Tiedotusvälineiden voiman kaupallistaminen muuhun kuluttajaliiketoimintaan lisää vaatimuksia liiketoiminnan läpinäkyvyydestä ja journalististen palomuurien pitävyydestä. Kansallinen medialukutaito kun ei aina ylety omistuksiin asti. Hahmottaako kuluttaja, että radioiden voimasoitossa oleva ja runsaasti tv-aikaa saava artisti voi olla myös tiukassa taloudellisessa suhteessa mediataloon vähintään keikkapalkkioiden jakamisen suhteen? Se on varmaa, etteivät lehtijuttujen loppuun kirjoitetut eri yksiköiden keskinäistä omistussuhdetta avaavat kursivoinnit yksin auta yhtään mitään.

> Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Kommentit