Suomalaisissa sanomalehdissä työskennellään nyt koronatilanteen takia poikkeuksellisissa olosuhteissa.
Esimerkiksi Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa mahdollisimman hyvään toimintavarmuuteen tähdätään eri keinoin: etätyöllä, työvuoroja porrastamalla ja varahenkilöjärjestelyillä.
Sanomalle on perustettu kriisiryhmä. Ryhmään kuuluu edustus teknologiasta, toimituksista, turvallisuudesta, kiinteistöasioista, HR:stä, työterveydestä ja viestinnästä.
– Kokoonnumme säännöllisesti ja tarpeen mukaan. Eri kokoonpanoilla käydään asioita läpi myös sähköpostitse. Käsittelyssä ovat sekä henkilöstömme suojaaminen tartunnoilta että liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseen liittyvät asiat, ryhmän puheenjohtaja Paula Hiltunen sanoo.
Sanoman HR-johtaja Päivi Leskinen kertoo, että etätyötä suositellaan kaikille, joille se on mahdollista. Matkustamisen suhteen seurataan ulkoministeriön ohjeistusta eli kaikkea matkustamista vältetään.
– Kokoukset järjestämme mahdollisuuksien mukaan virtuaalisesti – jos tapaaminen kasvokkain on välttämätöntä, pidämme kokoonpanot pieninä ja huolehdimme hyvästä käsihygieniasta sekä riittävästä etäisyydestä muihin, Leskinen sanoo.
STT:n toimitus työskentelee niin ikään merkittäviltä osin etänä. Vastaavan päätoimittajan Minna Holopaisen mukaan etätyötä lisättiin jo ennen tietoa valmiuslakiin siirtymisestä, jotta tartuntariskit pystyttiin minimoimaan ja jotta voitiin harjoitella uudessa tilanteessa toimimista.
”Lehtikuvat saattavat koitua ongelmaksi. Tapahtumia ei taida olla yhtään, mikä näkyy heti uutisten kirjossa.”
Ilkka-Pohjalaisessa valmiudet toimia poikkeustilassa ovat päätoimittaja Markku Mantilan mukaan oikein hyvät: toimitus kykenee tekemään etänä melkein kaiken. Etätöihin siirtymistä suositellaan, jos se on mahdollista tehtävänkuvat huomioiden. Fyysinen asiakaspalvelu on kiinni ja palvelee tarvittaessa ajanvarauksella.
– Lehtikuvat saattavat koitua ongelmaksi. Tapahtumia ei taida olla yhtään, mikä näkyy heti uutisten kirjossa, Mantila sanoo.
Ilkka-Yhtymän henkilöstöjohtaja Annika Tuovinen kertoo, että yhtiössä noudetaan tarkkoja ohjeita: kaikki tiedotus tapahtuu intran, sähköpostin ja Teamsin kautta, vähänkään sairaana ei tulla töihin, edes kahden toimipisteen Seinäjoen ja Vaasan välillä ei matkusteta, hygieniaan kiinnitetään erityistä huomiota, kättelystä on luovuttu, asiakastapaamiset järjestetään etänä, kokoukset ja koulutukset pidetään virtuaalisesti, yhteisiin keittiötiloihin ei tulla ruokailemaan tai kahville ja yleisötapahtumiin ei osallistua.
Konsernin johtoryhmä seuraa tiiviisti tilannetta ja pitää etäpalaverin koronaan liittyen joka toinen aamu.
– Olemme myös kertoneet lukijoillemme verkossa ja printissä, että haastattelut tehdään pääasiassa puhelimitse ja kaikkia sovittuja haastatteluja ei välttämättä pystytä hoitamaan, Tuovinen sanoo.
”Datajournalismin avulla kehitämme uusia havainnollisia tapoja tartuntojen ja taudin kuvaamiseksi.”
Helsingin Sanomat on avannut korona-aiheiset uutisensa verkossa maksutta luettaviksi. Lehden uutistoimitukset tuottavat tehostetusti koronaseurantaa, ja muut toimitukset avustavat aihepiirin käsittelyssä.
– Datajournalismin avulla kehitämme uusia havainnollisia tapoja tartuntojen ja taudin kuvaamiseksi, vastaava päätoimittaja Kaius Niemi kertoo.
Myös Ilta-Sanomissa uutistoimitus ja politiikan ja talouden toimitukset ovat pääasiassa keskittyneet uutisoimaan koronasta ja muidenkin toimitusten resursseja hyödynnetään.
Lehtien palveluja on käytetty viime päivinä paljon.
– Tällaisessa tilanteessa ihmisillä on ennennäkemätön tarve saada oikeaa ja eettisesti tuotettua journalismia, Sanoman viestintä- ja kulttuurijohtaja Hanna Johde sanoo.
Ilkka-Pohjalaisessa korona vie päätoimittaja Mantilan mukaan niin ikään leijonanosan sisällöntuotannosta.
– Aihe on iso, ja tilanne elää koko ajan. Laitamme verkkoon ilmaiseksi luettavaksi ohjeita ja viranomaistiedotteita, hän sanoo.
Minna Holopaisen mukaan STT:ssä pyritään pitämään huoli, että muitakin tärkeitä asioita uutisoidaan koronan rinnalla. Muu uutisseuranta on kuitenkin selvästi tavanomaista vähäisempää, sillä toimituksen resurssit on keskitetty koronaan eikä ihmisillä kriisitilanteessa edes riitä paljoa kiinnostusta muihin aiheisiin.
– Olemme joutuneet koronauutisoinnissakin keskittymään pitkälti tämänhetkiseen tilanteeseen; taustoittavia juttuja ei ole ehditty tehdä niin paljon kuin voisi olla tarvetta. Yritämme miettiä myös rakentavia ja rohkaisevia uutisia koronasta ja kertoa, millaisia ratkaisuja ihmiset ovat keksineet.
Kun valmiuslaki on tulossa käyttöön, mediayritykset joutuvat noudattamaan valmiuslakiin kuuluvaa tiedotusten julkaisuvelvollisuutta. Ero normaalitilanteeseen ei kuitenkaan ole suuri, sillä viranomaiset voivat velvoittaa median julkaisemaan viranomaisten tiedotteita myös muulloin kuin poikkeusoloissa. Julkaisuvelvoite perustuu tällöin sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annettuun lakiin.
”Vaikutukset mediayrityksiin näkyvät jo lyhyellä aikavälillä mainostulojen menetyksinä, kun yritykset keskeyttävät tai siirtävät mainoskampanjoitaan.”
Lehdet joutuvat varautumaan koronaepidemian vuoksi myös merkittäviin taloudellisiin menetyksiin.
Sanomalta kommentoidaan, että mainosmyyntiin tilanne vaikuttaa varmasti, mutta volyymistä on vielä liian varhaista sanoa. Tilausmyynnissä ei sen sijaan näy yhtä merkittäviä vaikutuksia: ihmisten tiedon ja viihteen tarve korostuu erityisesti kriisiaikoina.
Medialiiton ekonomistin Elias Erämajan mukaan korona saa aikaan ennennäkemättömän sokin, joka pysäyttää talouden rattaat ympäri maailman. Vielä on epäselvää, kuinka kauan poikkeusolot kestävät, mutta ainakin vuoden ensimmäisellä ja toisella kvartaalilla Suomen talous tulee supistumaan merkittävästi. Mikään toimiala ei ole suojattu kriisin vaikutuksilta.
– Vaikutukset mediayrityksiin näkyvät jo lyhyellä aikavälillä mainostulojen menetyksinä, kun yritykset keskeyttävät tai siirtävät mainoskampanjoitaan. Talouden pysähtymisen johtaessa lomautuksiin sekä irtisanomisiin myös kulutuskysyntä laskee niin lyhyellä kuin keskipitkälläkin aikavälillä. Tämä puolestaan laskee mainosmyynnin tasoa edelleen, eli kierre on valmis, Erämaja sanoo.
Erämajan mukaan pandemian kesto sekä valtioiden ja keskuspankkien taloutta elvyttävät toimet määrittävät sen, kuinka vakavaksi ja pitkäkestoiseksi talouden supistumisen kierre lopulta johtaa.
