Sulje

Kovat korotukset jakeluun

jakelu

Sanomalehtien kustantajat ovat tyrmistyneet Itellan hinnankorotuksista sekä yhtiön päätöksestä luopua jakelujen yhdistämisestä.

Itella on irtisanonut vuodenvaihteessa useiden sanomalehtien varhaisjakelusopimukset. Lehtipalveluista vastaavan johtajan Risto Savikon mukaan kyseessä on äärimmäinen kutsu yhteisiin neuvotteluihin. Irtisanominen ei siis tarkoita suoraan lehtien ja Itellan välisen yhteistyön loppumista, vaan 6–12 kuukauden pituisen irtisanomisajan mukaista takarajaa jakelumaksuja ja palvelutasoa koskeville neuvotteluille.

Itellan esittämät hinnankorotukset sanomalehdille ovat kovia.

Suomen Lehdistön tekemän kyselyn perusteella perus- eli päiväjakelu kallistuu suurimmalla osalla noin 10 prosenttia. Koska alennusprosentit pienenevät, todellinen vaikutus on osalle vielä muutaman prosenttiyksikön suurempi. Voimassa olevissa sopimuksissa varhaisjakelun korotuksiksi on useimmille lehdille ilmoitettu 3,5 prosenttia toukokuun loppuun asti. Sen jälkeen hinnoista neuvotellaan yhteisjakelun päälehden kanssa.

– Varhaisjakelun koko vuoden korotus ei jää perusjakelun korotusta pienemmäksi, ellei levikin lasku lähde tasaantumaan, Savikko sanoo.

Syynä isoihin korotuksiin on Savikon mukaan sanomalehtien levikkien voimakas lasku viime vuonna. Varhaisjakelusta tuli Itellalle sen vuoksi tappiollista liiketoimintaa.

Varhaisjakelun koko vuoden korotus ei jää perusjakelun korotusta pienemmäksi, ellei levikin lasku lähde tasaantumaan

– Volyymien lasku on vuosia ollut hallittua, mutta viime vuonna se kiihtyi kvartaali kvartaalilta. Tammi-maaliskuussa Itellan varhaisjakelun kappalemääräinen lasku oli 4,2 prosenttia, huhti-kesäkuussa 5,7 ja heinä-syyskuussa jo 8,5. Loppuvuodesta voin sanoa tässä vaiheessa sen verran, että tilanne ei ainakaan parantunut.

Suomen Lehdistön kyselyyn vastanneet toimitusjohtajat ja levikkijohtajat pitävät Itellan korotuksia kohtuuttomina.

– Sama kuin mekin alkaisimme käyttää hinnoittelun perusteluna, että joudumme ottamaan kaksinkertaisen hinnan, kun tilausten määrä on pudonnut. Tai että kauppias perustelisi kahvipaketin hinnankorotusta menekin vähyydellä, Padasjoen Sanomien toimitusjohtaja Heikki Koskinen kritisoi.

– Kun jakeluhinnat nousevat, lehtiyhtiöt säästävät vähentämällä sivuja tai ilmestymiskertoja, ja Itellalla on entistä vähemmän jaettavaa, Kauhajoki-lehden päätoimittaja-toimitusjohtaja Tuomas Koivuniemi sanoo.

Itella suunnitteli pitkään varhais- ja perusjakelun yhdistämistä. Savikon mukaan yhtiö luopui hankkeesta, koska ”mittava investointi ei maksaisi näillä laskevilla volyymeillä itseään takaisin”.

Sanomalehtien kustantajat pettyivät Itellan yllättävään päätökseen lopettaa hyviä kokemuksia ja suuria odotuksia kerännyt kehitystyö.

– Meidän mielestämme jakelujen yhdistämistä pitää ehdottomasti tavoitella. Jos kahdessa verkossa jaettava vähenee, niin juuri silloinhan tulee hakea mahdollisuutta yhteen jakelukierrokseen, sanoo Sanomalehtien Liiton liittojohtaja Jukka Holmberg.

Sanomalehtien mielestä Itellan pitäisi valtionyhtiönä kantaa vastuuta monipuolisen sanomalehdistön ja lukijoiden tasapuolisen palvelun säilymisestä.

– Viime kädessä on eduskunnan asia päättää, millä tavoin Suomessa säilytetään koko maan kattava lehtijakeluverkosto. Se on tärkeää kansalaisten tasaveroisen tiedonsaannin kannalta, Holmberg huomauttaa.

 On pohdittava, pitäisikö sanomalehtijakelu säätää lailla yleispalveluksi. Silloin sen palvelutaso määriteltäisiin ja hintaa valvottaisiin.

Valtio voi turvata lehtijakelua esimerkiksi juuri harkinnassa olevalla määräaikaisella tilaajatuella, joka voitaisiin kohdistaa haja-asutusalueiden jakeluun. Tuen tarve vähenee siinä vaiheessa, kun digitaaliset palvelut pystyvät korvaamaan paperilehden myös tilaajien mielestä.

– Lisäksi on pohdittava sitä, pitäisikö sanomalehtijakelu säätää lailla yleispalveluksi. Silloin sen palvelutaso määriteltäisiin ja hintaa valvottaisiin. Nykyinen postilaki turvaa viisipäiväisen perusjakelun, ja se on sanomalehdille elintärkeää, Holmberg toteaa.

Hinnankorotukset tulevat lehdille hankalaan aikaan, sillä myös levikki- ja ilmoitustuotot ovat laskeneet. Varsinkin pienet lehdet joutuvat jakelun kallistuessa korottamaan hintojaan.

Jotkin kustantajat ovat saaneet eteensä reippaasti 10:tä prosenttia suurempiakin korotuksia. Noin 20 prosentin korotukset selittyvät yleensä ilmestymispäivien vähentymisellä. Itellan hinnoittelu perustuu siihen, että alennukset ovat sitä suurempia, mitä enemmän on ilmestymispäiviä.

Poikkeuksen muodostavat kaupunkilehdet, joilla korotus voi olla pahimmillaan jopa 50 prosenttia. Syynä on se, että kaupunkilehdet joutuvat tänä vuonna ensi kertaa osallistumaan osoitteellisten lähetysten tapaan kiinteisiin kustannuksiin, joita ne aiheuttavat.

Savikko kertoo, että taustalla on ”dramaattinen muutos”: viime vuonna mainoksia ja ilmaiseksi jaettavia lehtiä oli ensimmäistä kertaa yli puolet jakajan repusta.

Savikon mukaan lehtitalojen ja Itellan on nyt etsittävä uusia jakeluratkaisuja avoimin mielin.

– Tässä on uskallettava katsoa koko digitaalista murrosta, lehden saapumisaikaa ja sen sisältöä.

Savikon mielessä on kolme ehdotusta, joista mikään ei yksinään ratkaise tilannetta. Ensinnäkin pitää miettiä, kuinka laajalle alueelle lehteä kannattaa jakaa varhaisjakelussa ja kannattaako se jakaa aamulla kaikille kotiin asti, vai riittäisikö yhteinen ”heittolaatikko”.

Tässä on uskallettava katsoa koko digitaalista murrosta, lehden saapumisaikaa ja sen sisältöä.

– Perinteisesti on pidetty hyvin voimakkaasti kiinni siitä, että jos sanomalehti siirtyy aamukannosta päiväkantoon, se on yhtä kuin menetetty asiakas. Täytyy muistaa, että on olemassa sähköinen lehti, jolla voidaan täyttää aamun nopea tarve.

Toiseksi varhaisjakelun myöhentäminen esimerkiksi puolella tunnilla tai tunnilla viikonloppuisin toisi Savikon mukaan tehokkuutta. Tällaisessa ratkaisussa palvelutason heikkeneminen koskisi noin kymmentä prosenttia alueen talouksista.

Kolmanneksi hän on heittänyt ilmaan ajatuksen siitä, että jotkin yhteisjakelussa olevat lehdet aikaistaisivat painoaikataulujaan. Tällöin painolle ja kuljetukselle jäisi lisäaikaa eikä tulisi perättäisiä jakokierroksia.

 

 

Mitä mieltä olet Itellan ehdotuksista?

 

Heikki Ahponen, toimitusjohtaja, Savon Jakelu Oy

Ehdotukset ovat oikeansuuntaisia, mutta yhteisvaikutus jää pieneksi. Keskisuomalainen-konserni harkitsee suhteellisen tiheän heittolaatikkoverkoston rakentamista joihinkin maaseututaajamiin. Laatikot sijoitettaisiin niin, että hakumatkat jäisivät lyhyiksi. Varhaisjakelun myöhentäminen ei kaikilla paikkakunnilla onnistu, sillä palvelutaso on jo nyt isoja taajamia heikompi kuljetusmatkojen vuoksi. Itse olen esittänyt palvelutason heikentämistä puolella tunnilla kaikkina viikonpäivinä, esim. Kuopiossa kuudesta puoli seitsemään. Painoaikataulujen muutokset ovat vaikeita, sillä yhden lehden aikataulumuutos vaikuttaisi muiden samassa painossa painettavien lehtien aikatauluihin.

 

Kari Juutilainen, liiketoimintayksikön johtaja, Alma Aluemedia

Yhteinen heittolaatikko sopii maaseutujakeluun. Ei ole mahdoton ajatus, etteikö maaseudulla voisi käyttää heittolaatikkojakelua myös arkisin, jos se varhentaisi jakelua useammalla tunnilla. Lehden ydinalue on ykkösvyöhykettä, jossa varmistamme laadukkaan varhaisjakelun säilymisen. Ydinalueen ulkopuolella jakelun puolen tunnin tai tunnin myöhentäminen ei ole katastrofi. Lehtien painoaikatauluja voi muokata. Kiinnimenon aikaistamisesta aiheutuvat puutteet on opittava paikkaamaan verkolla. On mahdollista, että joudumme tekemään uusia avauksia myös muiden kuin Itellan kanssa, kuten lisäämään omia jakeluita tai ulkoistamaan paikallisia jakeluja yrittäjävetoisiksi.

Kommentit