Sulje

Kirkas konsepti pelastaa ulkoasun

ulkoasu

Vuoden parhaat sivut -kilpailussa menestyivät muuntautumiskykyiset lehdet, joissa hallitaan kuvan käyttö.

Sanomalehtien Liiton järjestämässä sivukilpailussa erottuivat tällä kertaa selvästi edukseen ne lehdet, joilla on hyvä konsepti. Hiottu konsepti takaa sen, että esimerkiksi etu- tai premisivu taipuu monenlaisiin ratkaisuihin ja toimii niin hiljaisena päivänä kuin uutispommin jysähtäessä.

Esimerkiksi Helsingin Sanomat oli antanut paljon tilaa Nokian myymisestä kertovalle uutiselle taittamalla vaikuttavan kuvan yli tabloidiaukeaman. Perusuutispäivänä lehden premi on hyvin erinäköinen.

Pienten sarjassa Västra Nylandilla ja Raahen Seudulla oli kilpailussa mukana useita tasokkaita töitä, mikä kertoo tuomariston mielestä juuri toimivasta konseptista.

– Hyvään lehtikonseptiin kuuluu muun muassa riittävä määrä erilaisia juttumalleja, toimiva typografia ja tapa käyttää kuvia, sanoo Kubo-suunnittelutoimiston perustaja, aiemmin muun muassa Kauppalehden ulkoasupäällikkönä työskennellyt Markus Frey.

Sivupohjien tekemiseen kannattaisi laittaa resursseja.

– Muidenkin kannattaisi laittaa resursseja sivupohjien tekemiseen. Se on hyödyllinen kertasatsaus, lisää asiakasmediatalo Dialogin visuaalinen johtaja Jesper Vuori.

Hänen mukaansa kilpailussa menestyneet sivut olivat myös muita paremmin viimeisteltyjä.

– Yleisesti ottaen olen kyllä vähän huolissani typografisesta hygieniasta. Esimerkiksi orporiveihin ja palstaansovitusasetuksiin ei aina kiinnitetä tarpeeksi huomiota.

Sekä pienten että isojen uutissarjan menestyjiä yhdisti huomion kiinnittävä pääkuva.

– Kuvien merkitys korostuu. Iso kuvankäyttö etenkin broadsheetissä vetoaa, koska nykyään luetaan paljon pieniltä näytöiltä, Frey sanoo.

Myös featuresarjassa kuvilla oli iso rooli. Valokuvaajataustaiset tuomarit, Tampereen yliopiston visuaalisen journalismin opettaja Laura Vuoma ja Sanomalehtien Liiton tiedottaja Eeva Vierros, kaipasivat kuitenkin moneen lehteen tarkempaa silmää kuvien valintaan.

Heidän mukaansa useassa kokonaisuudessa ei ollut uskallettu valita selkeää pääkuvaa tai sitten paras kuva oli piilotettu kuvareportaasiin liian huomaamattomalle paikalle.

Vaikka lehdillä ei olisi resursseja kuvatoimittajan palkkaamiseen, niiden kannattaisi tuomariston mielestä miettiä, millaista ammattitaitoa omasta toimituksesta löytyy.

Voisi nimetä yhden henkilön, joka keskittyisi kuvien editointiin. Myös kuvaaja kannattaisi ottaa edes lyhyeksi aikaa mukaan taittoon.

– Voisi nimetä yhden henkilön, joka keskittyisi kuvien editointiin. Myös kuvaaja kannattaisi ottaa edes lyhyeksi aikaa mukaan taittoon, Vuoma vinkkaa.

Markus Freyn mukaan kilpailun yleistaso oli nyt parempi kuin kuusi vuotta sitten, jolloin hän oli viimeksi tuomaroimassa samaa kisaa.

– Emme voineet enää palkita sivuja, jotka olivat perushyviä, sillä mukana oli myös huippuja.

Tämän vuoden kilpailutyöt osoittivat Freyn mielestä selvästi, että sanomalehden rooli syvän ja perusteellisen tiedon välittäjänä on korostunut. Esimerkiksi Helsingin Sanomat ja Aamulehti pärjäsivät featuressa siksi, että ne taipuivat pitkään muotoon, niissä juttujen idea oli kirkas ja toteuttamiseen oli irrotettu riittävästi resursseja.

– Vaikka jouduimme jättämään useita hyviä töitä palkinnotta, monen maakunta- ja paikallislehden kannattaa olla ylpeä siitä, miten hienoa lehteä pienissä toimituksissa tehdään ympäri Suomea, hän muistuttaa.

 

Sivukilpailun palkitut

 

Paras etusivu/premiääri:

Levikki yli 12 000

  1. Helsingin Sanomat
  2. Aamulehti
  3. Satakunnan Kansa

Levikki alle 12 000

  1. Raahen Seutu
  2. Västra Nyland
  3. Pohjankyrö

 

Parhaat featuresivut:

Levikki yli 12 000

  1. Helsingin Sanomat
  2. Helsingin Sanomat
  3. Hufvudstadsbladet

Levikki alle 12 000

  1. Västra Nyland
  2. Raahen Seutu
  3. Itä-Häme

 

Kommentit