Kaleva Media käynnisti viime viikolla massiiviset, mahdollisesti jopa 95 työntekijän vähentämiseen tähtäävät muutosneuvottelut.
Toimitusjohtaja Juha Laakkonen perustelee muutosneuvotteluiden tarvetta muun muassa kohonneilla kustannuksilla. Hän sanoo paperin hinnan viime vuonna yli kaksinkertaistuneen, mikä tarkoitti yhtiölle yli 1,5 miljoonan euron ylimääräistä laskua.
Myös esimerkiksi polttoaineen hinta on kohonnut reippaasti. Se on myrkkyä yhtiölle, joka jakelee lehtensä itse laajalle maantieteelliselle alueelle.
– Tänä vuonna on lisäksi odotettavissa kohtuullisen reippaat palkankorotukset ennestään haasteelliseen kuluttajakäyttäytymisen ja mediamainonnan tilanteeseen, Laakkonen sanoo viitaten teknologiateollisuuden palkkaneuvotteluihin, jotka usein määrittävät muidenkin alojen korotusten linjaa.
Kaleva Media jakelee itse omat lehtensä, ja muutosneuvotteluissa tarkastellaan muun muassa jakelun kustannustehokkuutta. Valtaosa mahdollisista irtisanomisista kohdistuneekin jakeluun. On todennäköistä, että jakajien määrä vähenee samalla kun lehtien ilmestymispäivät ja jakelualueetkin vähenevät.
– Liiketoiminnassa on tärkeä katsoa pitkän ajan kannattavuutta. Meillä on ensi vuonna 125-vuotisjuhlavuosi, ja haluamme, että meillä on tulevaisuudessakin journalisteja, lehden myyjiä ja jopa jakajia, Laakkonen perustelee vaikeiksi kuvaamiaan säästötoimenpiteitä.
”Investointeja on tehty maailmantilanteessa, jossa Venäjä ei ollut hyökännyt Ukrainaan ja energian hinta ei ollut pilvissä.”
Kaleva Median suuret säästötarpeet herättävät myös kysymyksen, onko yhtiö ollut yltiöoptimistinen palkatessaan viime vuosina muun muassa uusia journalisteja.
Laakkonen kiistää tämän.
– Ei siinä harhaa ollut. Investointeja on tehty maailmantilanteessa, jossa Venäjä ei ollut hyökännyt Ukrainaan ja energian hinta ei ollut pilvissä.
Uutismedian ongelmat ovat samankaltaisia kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi Reuters-instituutin vuosittaisessa kyselyssä 19 prosenttia kyselyyn vastanneista mediapomoista piti liiketoiminnan näkymiä vuodelle 2023 epävarmoina. Nekin, jotka suhtautuivat tähän vuoteen bisneksen näkökulmasta luottavaisemmin, pitivät henkilöstövähennyksiä ja muita säästötoimia todennäköisinä.
Mediatalo Keskisuomalaisen liiketoimintajohtaja Erkki Summanen kuvailee vuotta 2023 ”huomattavasti keskimääräistä vaikeammaksi” mediamurrosvuodeksi uutismedian osalta.
Tammikuun puolivälissä on kuitenkin mahdotonta tehdä tarkkoja ennustuksia koko vuoden tilanteesta. Alkuvuoden aikana tulee pikkuhiljaa osviittaa siitä, miten esimerkiksi hinnankorotukset vaikuttavat asiakkaiden intoon tilata lehtiä ja toisaalta miten mediamainonta kehittyy.
Summanen muistuttaa, että kustannustehokkuutta konsernissa on pyritty kaiken aikaa lisäämään, ja työ jatkuu riippumatta kustannusten nousutahdista.
– Mutta näkyykö se isompina muutosneuvotteluina riippuu palkkojen kustannuskehityksestä, hän toteaa.
Kustannusten noustessa Keskisuomalaisessakin joudutaan Summasen mukaan ennen pitkää pohtimaan printtilehtien ilmestymispäivien määrää sekä kaupunkilehtien jakelualueita, jotta lehdet pysyvät kannattavina.
Summasen mukaan yhtiön käyttämän paperin hinta kaksinkertaistui viime vuonna, mutta toisaalta hyvissä ajoin tehtyjen, pitkäkestoisten sähkösopimuksien ansiosta yhtiö ei joutunut maksamaan käyttämästään energiasta niin kovaa hintaa kuin esimerkiksi moni kuluttaja. Tänä vuonna sekä paperin että energian hinnat puolestaan saattavat laskea viime vuoteen verrattuna.
Pelkkää synkkyyttä ei muutenkaan ole edessä. Summasen mukaan yhtiön liiketoiminta-alueista esimerkiksi suoramainonnan jakelu sekä digitaalinen ulkomainonta todennäköisesti kasvavat tänäkin vuonna, mikä osaltaan tasaa muiden liiketoiminta-alueiden vaikeuksia.
Summasen mukaan Keskisuomalaisen arvio on, että vuosikymmenen loppuun mennessä jakelun hinta on joka tapauksessa kohonnut niin korkeaksi, että se vähentää olennaisesti printtilehtien toimintaedellytyksiä ja kiihdyttää digitalisaatiota.
– Digitilauksiemme kasvun määrä on jo ihan merkittävä, mutta saisi se tietysti olla isompikin.
”Jos talousnäkymä synkistyy entisestään, voi olla että nähdään järeämpiäkin ratkaisuja.”
Inderesin pääanalyytikko Petri Gostowski ei nykyisessä talousnäkymässä vielä povaa jättimäistä muutosneuvotteluaaltoa Kaleva Median ratkaisujen vanavedessä, koska yleinen taloustilanne saattaa loppuvuonna kääntyä paremmaksi.
– Jos taas talousnäkymä synkistyy entisestään, voi olla että nähdään järeämpiäkin ratkaisuja.
Gostowski seuraa työkseen Sanomaa, Alma Mediaa, Ilkkaa ja PunaMustaa. Yleisellä tasolla hän sanoo Sanoman ja Alman olevan pienempiä mediataloja paremmin suojassa nousseilta kustannuksilta, koska niiden liiketoiminta on erittäin kannattavaa ja digitalisaatio pitkällä.
Esimerkiksi paperin hinnan nousu kirpaisee paljon kovemmin Ilkkaa ja PunaMustaa, joiden kannattavuus ei ole suurempien mediayhtiöiden tasolla.
– Kuluttajien ostovoima on heikentynyt, ja samaan aikaan pitää muistaa, että lehtien sisältö kilpailee päivä päivältä laajemman sisältötarjonnan kanssa. Hintojen nosto kasvattaa sitä riskiä, että kuluttaja vaihtaa kuluttamansa sisällöt toisiin.
Samaan aikaan Gostowski sanoo, että hyvälle ja luotettavalle sisällölle on silti kaiken aikaa kysyntää. Kustannusnäkökulmasta uutismediaa helpottaisi mahdollisimman nopea siirtymä digitaalisiin sisältöihin, joiden tuotantokustannukset ovat printtiä pienemmät. Kulujen kasvaminen todennäköisesti jonkin verran nopeuttaa digitalisaatiota myös perinteisissä printtitaloissa.
Kaleva Median Laakkonen puhuu haastattelussa myös poliittisista ratkaisuista, joilla kaupallisen median tilannetta voisi helpottaa ja peräänkuuluttaa läpi mediakentän sellaisia yhteistyömuotoja, joiden avulla riippumattoman journalismin tekeminen voidaan turvata.
– Tulevat vaalit ovat tärkeässä asemassa siinä, millaisia päätöksiä tulevaisuudessa tehdään. Mutta kovin nopeita ratkaisuja tuskin on tulossa, koska ei Suomenkaan talous kovin hyvässä kunnossa ole.
