Tilaa Uutiskirje!

Karmeita johtajia muistellaan enemmän kuin hyviä – kiitos tarkkanäköisille pomoilleni!

Julkisuudessa näkyvät lähinnä johtamisen ongelmat, vaikka parhaimmillaan pomo voi jättää pysyvän, positiivisen jäljen.

Näkökulmat

Kirjoittaja on Yle Kioskin vastaava tuottaja.

On ammattiryhmiä, jotka voivat muuttaa ihmisen elämän kulun. Innostava opettaja saattaa ohjata tulevaisuuden kutsumustyöhön. Nuorisotyöntekijä tai harrasteryhmän valmentaja voi olla jollain hetkellä ainoa aikuinen, joka pitää nuoren järjissään. 

Nämä ammattiryhmät saavatkin silloin tällöin julkisuudessa ansaittua ylistystä.

Pomoja sen sijaan ei juuri kiitellä. Karmeista pomoista ja näiden ikuisesti muistiin syöpyneistä möläytyksistä kirjoitetaan, hyvistä johtajista ei niinkään.

Kuitenkin tarkkanäköisen pomon oikea-aikaisella havainnolla voi olla aikuisen työuralle yhtä iso merkitys kuin opettajan tai valmentajan viisaudella nuorelle.

”Olisin töissä laiskempi ja mukavuudenhaluisempi, ellei eräs pomoni olisi uskonut, että saan itsestäni irti enemmänkin.”

Minulla on ollut urallani onni olla monen tällaisen pomon alainen.

Tuskin olisin alun perin hakenut esihenkilöksi, ellei silloinen pomoni olisi minua kehottanut. Olisin myös töissä jopa nykyistä laiskempi ja mukavuudenhaluisempi, ellei eräs pomoni olisi uskonut, että saan itsestäni irti enemmänkin.

Moni journalistisen ajatteluni kulmakivi on niin ikään lainatavaraa. Kun totean, että koettu hyöty on vetävän jutun keskeinen ominaisuus, on ajatus alunperin entisen toimituspäällikköni. Kun taas korostan yksityiskohtien merkitystä journalismin laatuvaikutelman luomisessa, lainailen erästä päätoimittajaa, jonka kanssa olen saanut tehdä töitä.

Mikä mieleenpainuvia pomoja sitten yhdistää?

Uskon, että päällimmäisenä on kyky luoda keskinäisen arvostuksen ilmapiiri, jossa pomon tai alaisen ei tarvitse turvautua puolitotuuksiin tai kuorruttaa kritiikkiään sokerilla.

Toisena on kyky ja halu kuunnella alaista ja havaita hänen senhetkiset tarpeensa. Paraskin havainto menee ohi, jos työntekijä ei koe sitä tarvitsevansa.

Myös alaiselta tietysti vaaditaan kykyä kuunnella, sillä jos ei kuuntele, ei opi. Tähänkin pomo voi vaikuttaa. Mieleenpainuvia pomoja on kokemukseni mukaan helppo kuunnella, koska heillä on vahva, selkeiksi lauseiksi kiteytynyt journalistinen näkemys.

Lopulta tarvitaan myös tuuria, jotta oikea esihenkilö sattuu kohdalle oikeaan aikaan.

Huono johtaminen toistuu usein kyselyissä, joissa selvitetään työpaikkojen isoimpia haasteita. Toimitukset eivät ole poikkeus: mediajohtamista tutkinut Mark Deuze on jopa nimennyt sen “nykyaikaisen mediatyön suurimmaksi ongelmaksi”.

Huonoa johtamista ei kuitenkaan voiteta päivittelemällä kauhupomojen epäonnistumisia vaan ottamalla oppia niistä, jotka tekevät hommat hyvin. Näitä löytyy myös suomalaisista toimituksista läjäpäin.

Heitä ei julkisuudessa tai somekeskusteluissa juuri kiitellä, ja moni pomo ei ehkä edes tiedä, miten tärkeä työntekijöilleen on. 

Sanotaan se siis tässä: kiitos teille tarkkanäköiset, kannustavat, alaisianne kuuntelevat, mieleenpainuvat pomot.

Lisää aiheesta