Valtion on varauduttava tukemaan sanoma- ja aikakauslehtien jakelua haja-asutusalueilla, sanoo lehtijakelun tulevaisuutta selvittänyt liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen.
– Tietoyhteiskunta ei ole vielä valmis, eikä kaikilla ole mahdollisuutta lukea lehtiä verkossa. Uusien jakelutapojen kehittäminen ei oikeuta lopettamaan nykyistä jakelua. Vaikka yksilön elämässä verkkolehti voi korvata painetun, minun näköpiirissäni ei ole sellaista tilannetta, ettei lehtiä enää painettaisi, Pursiainen sanoo.
Toisaalta lehtien jakelu paperilla turvaa niiden sivistystyön ja taloudellisen tuoton jatkon, sillä verkkolehden ansaintamallit ovat vielä kehittymättömät.
Pursiainen luovutti raporttinsa viestintäministeri Suvi Lindénille 28. huhtikuuta.
Valtion tuki lehtijakeluun haja-asutusalueilla olisi 26 miljoonaa euroa vuodessa. Tuen ehtona olisi, että sen saaja eli kustantaja sitoutuu toimittamaan tuetun lehden kaikkialle Suomeen samalla tilaushinnalla ja osallistuu aktiivisesti lehtien sähköisen jakelun kehittämiseen.
Jakelutuki otettaisiin käyttöön, jos jakelukustannukset kasvaisivat kohtuuttomiksi. Tukea lehtien jakeluun tarvitaan Pursiaisen mukaan viimeistään silloin, jos valtio joutuu korvaamaan myös postinjakelun kustannuksia haja-asutusalueella. Arvonlisäverotuksen muuttaminen lehdistölle epäedullisemmaksi antaisi niin ikään aiheen jakelutuen aloittamiseen.
Raportti liittyy postitoimintaa sääntelevän postipalvelulain uudistamiseen Euroopan unionin kilpailun vapauttavan postidirektiivin mukaiseksi.
Lehtijakelu ei kuulu postipalvelulain soveltamisalaan, vaikka lehdet jaetaan osin samassa jakeluverkostossa kuin posti. Lehtijakelulla on jakeluvolyymin ylläpitäjänä keskeinen merkitys erityisesti harvaan asutuilla alueilla.
Kilpailun vapauttavan postidirektiivin on uskottu Suomessa synnyttävän kilpailua ja sitä myötä mahdollisia jakeluhinnan alennuksia vain taajamissa.
Lehtien huolena onkin ollut, että haja-asutusalueiden jakelukustannukset nousevat, koska postikilpailun avautuessa paine jakelun kustannussuuntaiseen hinnoitteluun myös haja-asutusalueilla kasvaa ja muiden jaettavien lähetysten määrä vähenee esimerkiksi sähköisiin kirjeisiin siirtymisen vuoksi.
Jakelukustannusten kasvu vaikuttaa lehtien tilaushintoihin ja kustannustoiminnan kannattavuuteen.
”Paikallislehtien sisältö korvaamatonta”
Paikallislehdet joutuvat jakelukustannusten kasvaessa suurimpaan hätään. Niiden levikistä voi valtaosa olla alueella, jolla jakelu kallistuu ilman toivoakaan jakelukilpailusta. Jakelukustannusten huomattavasta kasvusta seuraa mitä ilmeisimmin lehtikuolemia.
– Paikallislehtien sisältö on korvaamatonta – sellaista ei saa mistään muusta lähteestä. Paikallislehdet ovat myös elintärkeitä paikallisille toimijoille, Pursiainen sanoo.
Postilakia valmistellut liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä antoi maaliskuussa ehdotuksensa ministeriölle. Syksyllä lakiehdotuksen ja lehtijakelun turvaamiseksi ehdotettujen toimenpiteiden olisi tarkoitus mennä eduskunnan käsiteltäviksi, ja lain pitäisi tulla voimaan ensi vuoden alussa.
Sanomalehtien Liiton toiminnasta vastaava johtaja Kristiina Markkula kiittää Pursiaista hyvästä työstä.
– Alan huoli tulevaisuudesta on otettu vakavasti ja tehty ehdotuksia, joita voidaan viedä eteenpäin. Vaikka tuki tulisi kustantajalle, se kanavoituisi nimenomaan lukijoiden eduksi, Markkula sanoo.
