Tilaa Uutiskirje!

Kaikki muutkin kuin radiot tahtovat nyt tehdä äänisisältöjä

Audion voimaa kasvattaa kaksi asiaa: podcastit ja puheohjattavat älykaiuttimet.

Olli Sulopuisto

Näkökulmat

Kirjoittaja on helsinkiläinen vapaa toimittaja, podcastaaja ja nörtti. Kuva: Outi Pyhäranta.

Miltä kuulostaisi, jos Yle alkaisi lähettää radiossa Helsingin Sanomien uutisohjelmaa, koska siitä on tullut netissä niin suosittu? Näin on tapahtumassa Yhdysvalloissa, jossa yleisradion kaltaiset public radio -asemat saavat maksua vastaan esittää New York Timesin tuottamaa päivittäistä The Daily -podcastia.

Esimerkki kuvastaa, millainen menestystarina audiosta on tullut myös julkaisijoille, joilla ei perinteisesti ole ollut mitään tekemistä radion kanssa.

Taustalla vaikuttaa kaksi asiaa. Podcasteista eli netistä ladattavista ääniohjelmista on tullut hurjan suosittuja eri puolilla maailmaa. Toisekseen Piilaakson teknologiajätit ovat keksineet älykaiuttimet eli kokonaan uuden tavan saada äänisisältöjä kuluttajien korviin.

Podcastien viehätys perustuu siihen, että niillä on sitoutuneemmat seuraajat kuin monella muulla välineellä. Podcastien kuulijat kuuntelevat kaikki jaksot ja viettävät niiden parissa paljon aikaa – harva lopettaa kuuntelun parin ensimmäisen minuutin jälkeen.

Vahva yleisösuhde taas tarkoittaa, että mediamyynti voi pyytää nettimainosta korkeamman hinnan per kontakti.

Ruotsissa podcasteja julkaisevat sekä sähköiset että printtitaustaiset mediat ja indie-toimijat, kuten bloggaajat ja muut sosiaalisen median vaikuttajat. Suosituimpien ohjelmien viikoittaiset kuuntelumäärät liikkuvat sadoissatuhansissa.

”Ruotsissa podcasteja julkaisevat sekä sähköiset että printtitaustaiset mediat ja indie-toimijat, kuten bloggaajat ja muut sosiaalisen median vaikuttajat.”

Uusimpien tekijöiden joukossa on päivälehti Dagens Nyheter, joka aloittaa kaksi uutta podcastia – uutiskoosteen (Studio DN) ja haastatteluohjelman (DN Intervju). Lehden yhteistyökumppanina toimii radioyhtiö Bauer Media, eli kaikkea ei tarvitse osata itse.

Kysyntää luulisi löytyvän, sillä lähes puolet ruotsalaisista netinkäyttäjistä kuuntelee podcasteja joskus ja kuusi prosenttia päivittäin. Suomi tulee perässä, mutta kasvua on täälläkin. Tilastokeskuksen mukaan kahdeksan prosenttia 16–89-vuotiaista oli kuunnellut podcasteja edellisen kolmen kuukauden aikana. 25–34-vuotiaiden joukossa osuus on noin 20 prosenttia.

Kotoinen podcast-kenttämme on vasta nupullaan. Sanomalla on Supla-sovellus ja Bauer Medialla RadioPlay, joista voi kuunnella yhtiöiden radio-ohjelmien lisäksi myös ainoastaan nettikuuntelua varten tehtyjä sisältöjä. Molemmat ovat hankkineet valikoimiinsa alun perin itsenäisesti toimineita podcasteja.

Lisäksi Wecast-verkosto tuottaa sponsori- ja mainosrahoitteisia podcasteja. Maakuntalehdissäkin kiinnostusta ainakin kokeiluihin kuulemma on.

Toinen äänisisältöjä kasvattava voima ovat älykaiuttimet, joista tunnetuin on Amazonin Echo. Tutkimusyhtiö Edison Researchin mukaan Amazonin, Googlen tai jonkun muun valmistajan älykaiutin on 16 prosentilla täysi-ikäisistä amerikkalaisista, mikä tarkoittaa noin 39:ää miljoonaa ihmistä.

Älykaiuttimet ovat käytännössä puheohjattavia tietokoneita tai älypuhelimia ilman näyttöä. Ne eivät ole korvaamassa kumpaakaan laiteryhmää vaan pikemminkin tulossa niiden rinnalle.

”Älykaiuttimelle on helppo sanoa ”remind me to take the food out of the oven in 15 minutes”, vaikka kädet olisivatkin taikinassa.”

Älykaiuttimien yleisimmät käyttötavat ovat arkisia: musiikin ja podcastien kuuntelu, uutisten ja säätiedotusten tarkastaminen silloin kun huvittaa ja erilaisten ajastimien käyttö – keittiön älykaiuttimelle on helppo sanoa ”remind me to take the food out of the oven in 15 minutes”, vaikka kädet olisivatkin taikinassa.

Nyt älykaiuttimiin on alkanut ilmestyä myös suomalaisia sisältöjä.

Yksi Amazon Echon vakio-ominaisuuksista on käskystä käynnistyvä uutislähetys, jossa kuultavat lähteet käyttäjä voi valita itse. Yle lisäsi radiouutisensa potentiaalisten uutislähteiden valikoimaan helmikuussa. Kyseessä on Ylen Beta-ohjelmassa nopeaan tahtiin kehitetty toiminto.

Myös Helsingin Sanomat on kiinnostunut älykaiuttimista, ja ensimmäisiä testejä yritetään saada julkaistua mahdollisesti ennen kesää.

Vältä nämä virheet audiosisällöissä

1. Suomessa podcasteilla on uutuudenviehätystä, mutta jossain vaiheessa kilpailu karsii samankaltaisia ohjelmia. Kannattaa erottua alusta asti.
2. Hauskoista videoista voi tulla viraalihittejä – podcasteilta moinen väylä puuttuu. Säännöllinen julkaisutahti on puskaradion toimivuuden kannalta tärkeää.
3. Jos suunnittelet äänisisältöjä älykaiuttimeen, mieti, mitä kuulija odottaa – perinteinen radiojuttu saattaa kuulostaa älykaiuttimessa hassulta.

Kirjoittaja on toinen podcast-tuotantoyhtiö Toimitus Sulopuisto & Luoma-ahon perustajista.

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast